8.2.15

7 päivää.

Voi vitsit mikä viikko takana! Kyllä taas mahtunut koko elämän kirjo seitsemään päivään. On syntymää, syntymäpäivää, kuolemaa, iloa, positiivisuutta, come backin tehnyt perheflunssa ja vatsatauti-kummajainen. 

Olen rakastunut pieneen ihmisihmeeseen puhelimen välityksellä ja hoivannut omia pikkaraisiani. Stressanut ja valvonut ja ollut tukkoinen ja kuumeinen. 

Pitkälleppäs se pinna kestikin, kunnes tänään olen vain ollut niin kiukkuinen. Ei sitä olotilaa oikeasti kuvaa mikään muu sana paremmin, kun on vain ihan rehellisesti suomalaisittain vituttanut. 

Luulin jo, että tästä melkein kuukauden kestäneestä sairauskierteestä oltaisiin jo päästy ja luulin jo että pääsisin takaisin treenailemaan ja järjestelemään myytäviä lastenvaatteita, siivoamaan kämppää kunnolla ja ulkonakin olisi ollut kiva lasten kanssa piipahtaa. 

Nyt olisin vain kiitollinen ihan tavallisesta arkipäivästä ja että voisimme pitää tv:n suljettuna koko päivän. Ja ruokahalun palaaminen olisi kova sana myöskin. 

Mutta onwards and upwards, nyt alle oikein hyvät yöunet ja huomenna alkaa toivottavasti paljon parempi viikko ❤️

4 comments:

  1. Parempaa viikkoa ja kevättä sinne teille ♥

    ReplyDelete
  2. Toivotan myös parempaa jatkoa sinne, kevättä kohti :)

    ReplyDelete
  3. Kiitos tytöt teille näin järkyttävän jälkikäteen <3

    ReplyDelete
  4. Kuullostaa NIIN elämältä! Muistetaan, että päivän jälkeen tulee yö, auringonpaistetta seuraa aina lopulta sade. Ja toisin päin. Se on lohdullinen ajatus. :)

    ReplyDelete