25.2.14

MUHKUMPI MAHA.


EIHÄN NÄMÄ MITÄÄN VUOSISADAN VALOKUVIA OLE, mutta voi vitsit, minkälainen muhku tuo maha olikaan! Ja että sielä oli sisällä tuo meidän Elsi!

Miten voikaan neljässä kuukaudessa unohtua miltä täyteläiseltä pallerolta sitä näyttikään?

Isosiskoni mielestä masukuvien ottaminen raskausaikana on jotenkin pöhköä, mutta itse ajattelen päinvastoin. Minusta näitä on aivan ihana katsoa jälkeenpäin. Elsiä odottaessa toki vertailin aikaisempien masujen kokoa senhetkiseen, mutta nyt katselen sellaisella pienellä haikeudella ja hymy huulilla. 

Kyllä äitys vain on kaunista vai mitä? Varsinkin nämä kuvat saivat minut tänään kyynelehtimään.

Otitko sinä masukuvia?

ALKUVIIKON AJATUKSIA.

Power breakfast for three = turkkilaista jugurttia, omenaa, kanelia ja chia-siemeniä.

Uneliaita me kaikki.
Kirkkaasta bodysta piristysruiske. Ja auringonpaisteesta.
Äidin epätoivoinen yritys vähentää kofeiinia. Fail - hiukan on toinen purnukka tyhjempi :D

Ei ne kaikkein rentouttavimmat leikkitreffit...

...mutta väsyneille maanantaimammoille mitä parhainta vertalaistukea. Sai vähän valittaa luvan kanssa.
 ONNEKSI TÄMÄ HELMIKUU ON PIAN OHI. Joka vuosi tämä tammi-helmikuu tuntuu niin kamalan tahmaiselta tarpomiselta, mutta tämä vuosi on kyllä vetänyt jotkun överit sen suhteen. Liamilla on ollut aivan tajuttoman kauheita työvuoroputkia ja suoraan sanoen ollaan koko perhe aika väsähtäneitä. Onneksi ensi viikonloppuna koittaa neljän päivän vapaaputki ja todella kreivin aikaan päästään 'nollaamaan' tilanne.

Tämän kuukauden myötä on vain korostunut äidin hyvinvointi ja sen ylläpitäminen. Kun se puuttuu, no tiedätte varmaan, koko pakka romahtaa. Tässä elämäntilanteessa on hiukan vaikeaa ottaa aikaa itselle, mutta se kyllä varmaankin maksaisi itsensä takaisin tuplasti. Haaveilen kuntosalista ja ehkäpä myös ajasta ihan aikuisena eikä vain äitinä. Niin paljon kuin rakastankin kotiäitinä oloa, on sosiaaliset ympyrät välillä niin pienet, että pieni tuulettuminen olisi enemmän kuin paikallaan. Minun vauvat vain ovat sorttia ei pulloilevia ja minun on jotenkin muutenkin kamalan vaikea nipistää perheen yhteisestä ajasta, kun sitä aika vähäsen on. Jostain kumman syystä päässäni koen, että jos jätän miehen yksin kolmen kera, olen jotenkin kamala, vaikka samaa showta vedän omin voimin päivästä toiseen. Ja kyse ei todellakaan ole siitä etteikö meidän daddy siihen pystyisi, mutta kun kolmen pienen hoito on oikeasti aika kovaa työtä. Kun toinen tulee kotiin tehtyää vaikkapa 9h palkkatöitä, koen jotenkin epäreiluksi huikata heipat ja hävitä itsekseni rentoutumaan.

Ei tähän oikeasti siis kyllä mitään varsinaista ratkaisua ole. Tämä on nyt vain tätä. Tällaista se vauvavuosi tuppaa olemaan. Parin vuoden päästä on todenäköisesti jo iiiihan toisenlaista. Katkeransuloisia tunteita ja hormoonimyrskyjä - Elsin 1v. synttäreinä todennäköisesti itkeskelen viimeisen vauva-ajan loppumista, mutta huokaisen suuresti helpotuksesta :)

Just eilen taas juttelimme Liamin kanssa miten voisimme tähän arkeen mahduttaa enemmän omaa aikaa meille aikuisille sopivassa suhteessa perheaikaan? Miten teidän perheessä hoidetaan asia? Mistä sinä saat voimaa arkeen (olet siiten kotiäiti taikka työssäkäyvä)? Olisi tosi kiva kuulla :)

Ensi syksynä, kun Fionn aloittaa Irlannissa koulun, etsin aivan satavarmasti lapsiparkillisen kuntosalin. Ajatus siitä saa jo nyt hymyn huulille ja auttaa kyllä jaksamaan, mutta kyllä silti pitää tässä hetkessäkin muistaa elää ja nyt taidan alkajaisiksi etsiä Zumba-dvd:t jostakin kaapin kätköistä. Ja sit seuraavaksi täytyy vielä kehitellä vielä se mahtava motivaatio heilua olohuoneessa samban tahtiin :D

Iloista tiistaita itse kullekkin, ihan just on kevät <3 Sara x

23.2.14

KEVÄTKASVIT JA KEVÄTKASVOT.

 VITSIT MITÄ KEVÄTFIILISITÄ JO ILMASSA vai mitä?! Aurinko paistoi hetkisen tänään niin kauniisti, keväiset kukkaset kotona ilahdutti ja matala alkuvuoden auringonpaiste näköjään paljasti sitten pyyhkimättömät pölypallerotkin :p

Itseasiassa heitin vasta viime viikolla hyasintit poies ja ostin tilalle nuo helmililjat (?). Mulla on jokin ihme fiksaatio aina ottaa ne suojaruukut pois, että juuret näkyvät tuon lasipytyn läpi. Mielestäni koko kasvi kaikkineen on niin kaunis :) Ja nuo tulppaanitkin ovat todellakin jo nähneet paremmat päivänsä, mutta silti vielä lakastuneinakin ovat jotenkin somia. Olenkohan minäkin :D Nimittäin lakastunut olo on kertakaikkisesti. Väsymys ja huoneilman kuivuus tekevät ainakin tälle pärställe hallaa.

Yritän juoda paljon vettä ja paljoa näppyjäkään ei ole aikoihin näkynyt, mutta iho on ihan rutikuiva ja kalpea kuin mikä. Kaapissa on odotellut puteli Lovean itseruskettavaa jo pidemmän aikaa tuomaan hiukan hehkua kasvoille, mutta aina kun sitä ajatuksen tasolla meinaan levitellä, vastaan kävelee joku oranssiksi värjätty typy ja mietin, että joo ei ehkäpä kuiteskaan.

Koska kasvoni ovat aikasen pintakuivat, olen tosi mieleissäni, että olen löytänyt näistä Madaran tuotteista apua. Tuo valkoisen pumppupullon Cleansing milk on vanha kaveri ja ehkä ihanin ja hellävaraisin kasvoputsari ikinä. Olen aika wash and co-tyyppi ja arvostan, että meikit saa yhdellä tökötillä pestyä veks. Toisin kuin Madaran puhdistusvaahto, tämä cleansing milk ei kuivata ihon pintaa. Aivan ihana. Suosittelen. Niin ja riittoisa myös.

Toinen huipputuote on tuo Pihlaja DD-voide, mihinkä olen nyt tutustunut yhden putelin verran. Luin jostain, että se on loistava myös atooppiselle iholle ja meidän Jamesille siksi ihan ykkönen. Hänelle sen itseasiassa ostinkin ja rupesin sitten pakkasilla käyttämään myös omaan naamaani ja käsiin. Todella ravitseva ja nopeasti imetyvä.
Balancing toner onkin sitten nyt se viimeisin satsaus tähän uupuneeseen ulkomuotoon. En ole oikein koskaan osannut kasvovesiä käyttää, mutta nyt ajattelin katsoa mitä tämä tuo tullessaan. Tuoksuu ainakin ihanalle ja lupaa pienempia huokosia, raikkautta ja niin edelleen :)

Miksi näistä nyt rupesin edes kirjoitelemaan on se, että nämä oli nyt aika hyvässä alennuksessa s-etukortilla Sokoksissa (varmaankin myös nettikaupassa) tämän helmikuun ajan. Itse vasta muistin asian eilen ja kävin nuo hamstraamassa, kun kerta ostaisin muutenkin. Vielä siis ehtii tällä viikolla näitä käydä hakemassa halvemmalla hinnalla, jos kiinnostaa!

Itse en tästä suosittelusta hyödy muutenkuin hyvällä mielellä, sillä toivoisin kaikkien löytävän luonnonkosmetiikan pariin (and world peace... :)) ja nämä Madaran tuotteet on mielestäni todella laadukkaita (paitsi dödö). Minua ehkä liiaksikin mietityttää, mitä kaikkea vesistöihin huuhtouttuu normikosmetiikasta silikooneja sun muita. 

Jokatapauksessa uni lienee paras hoitokeino nuutuneeseen oloon ja lookkin ja taidan nyt samointein hipsiä nukkumaan Elsin viekkuun. Jospas ensi viikosta tulisikin kertakaikkisesti energisempi :) Hauskaa alkuviikkoa sinne teille muillekkin, Sara x

22.2.14

POMP DE LUX SS14.



PAHOITTELEN MIELIKUVITUKSETONTA OTSIKKOA, mutta eipä sitä nyt kovin paljon selvemmin voi sanoa :) Vaatekutsuilla siis tänään kävin katsastamassa Tanskalaisen Pomp de lux-merkin kevät 2014 mallistoa. Pomphan minulle tuli ensi kertaa tutuksi viime syksyisillä kutsuilla saman ystävättären luona, missä tänään kävin Fionnin ja Elsin kera. James ja daddy saivan viettää erityisen spesiaalia kahdenkeskeistä aikaa :)

Vaikkakin monet Pompin vaatteet on aaaaivan eri tähdeltä, mitä mistä minä pidän on, löysin jo syksyllä seasta useamman helmen. Ihan kutsuilta tilasin silloin neuletakin, jota F on valehtelematta käyttänyt melkein päivittäin sen saapumisesta asti ja se on säilynyt täysin priimana. Niin hyvä ostos, että päädyin jemmaamaan saman takin parissa eri koossa -50% ja -70% aleista. Noiden reilujen alennusmyyntien ja Pompin fb-kirpparin myötä meille on itseasiassa löytänyt aika paljon merkin vaatetta. Samaan syssyyn meidän Mini Rodinit saivat uudet kodit, sillä ne eivät taas tuntuneet enää silmää miellyttäviltä laisinkaan.

Takaisin vaatekutsuihin kuiteskin:
Tätä mallistoa oltiin tuola fb:n puolella jo kovasti odoteltu ja fiilistelty ja heti sneak peak-kuvien ja kuvaston ilmestyttyä (katso täällä), monet tapailivat ostoslistaa. Niin myös minä :) Tarvetta oli oikeastaan ihan parille jutulle ja sitten mukaan mahtui myös sellaisia juttuja, mille ei nyt ollut niin tarpeeseen perustuvaa syytä. Tunnetta sitä enemmän :D

Ensin katsastettiin esittelijä-kaverini Ninan avustuksella mallistoa yhdessä ja sitten kaikki pääsivät hypistelemään itse vaatteita. Minä rupesin häärimään kameran kanssa. Valaistus pilvisenä päivänä oli todella huono eli värisävyt ovat vähän vääristyneitä. Pahoittelen!


Kovin pinkkivoittoista tyttöjen puolelta. Juuri tämä pinkki ei oikein minua nappaa, eikä trikoovaatteet muutenkaan, eikä tylli. Mutta niistä kivoista puuvillaisista malleista ja neuletakeista on usein paljon persoonallisempiakin värivaihtoehtoja, kuten syksyllä esim. tummanharmaa ja viininpunainen ja nyt tumma oliivi ja klassisempi sininen.


Poikien puolella taasen tuttuun tapaan löytyi paljon koristesaumoja, numeroita ja vähän ehkäpä turhan yksityskohtia täynnä olevia vaateparsia. Poikien puoli ei oikeastaan miellyttänyt minua juuri laisinkaan, sillä lemppareikseni muodostuneiden vaaripaitojenkin olkasaumat oli pilattu kontrastisaumuroinnilla.

Nuo kuvan seilori-paidat oli oikeastaan kaikista kivoimmat yläosat. Erityisesti vasemman puoleinen 80-104cm little kokojen t-paita erivärisellä taskulla. Tämä jäi ehkä vähän vielä molemmissa väreissä mietityttämään, vaikka nyt en sitä tilannutkaan.

Sen sijaan nämä Paisley little shortsit päätyivät suunnitelman mukaisesti sovitukseen sekä ostoskoriin:
Pahoittelen heilahtanutta kuvaa - housut on jo matkalla pois jalasta tässä vaiheessa. "Äitiii, ne on liian sopivat" ja ei muuten edes olleet! Valtavaa kokoa, sillä kuvan housut on 92cm ja F:n vaatekoko 104-110! Tilasin nämä siis tuossa koossa.
Ruutupaita, mikä sovituksen yhteydessä jäi lojumaan sohvalle, on viime syksyn mallistosta ja sen löysin second handina. Aivan ihana ja käy juuri näiden keltaisten kanssa ja farkkujenkin kaveriksi.  Vähän olen allerginen noille shortsien puntin numeropainatuksille, mutta onneksi ne voi kääntää piiloon.

Tässä mielestäni malliston toiset kivoimmat shortsit (Palermo little shorts):
Nekin oli tällätavalla kivasti rullattu punteista ylös, vaikka kuvastossa ovat ylipolven pituiset pitkät shortsit.

Tyttöjen puolelta mielessäni oli niin selvät sävelet, että en oikeastaan muuta edes katsonutkaan, kuin mitä meinasin tilata. Tässä kuitenkin kuvat muutamista selvistä hittituotteista:
Pompin laadukkaissa ribbipaidoissa ja -legginsseisä oli nyt syksystä poiketen satiinikanttaukset ja lahkeessa nappiyksityiskohdat eli ei minun makuuni, mutta silti tämä yhdistelmä denim-jumppiksen kanssa oli aika suloinen. Jumppis on varmasti hitti ja ilmeisesti melko pientä mitoitusta.
Nämä uikkarit myös varmasti menevät kuumille kiville, vaikka frillan ja rusetin lisäksi ovat mielestäni ehkä turhan alusvaatemaisia.

Tässä kokopitkässä kuumailmapallo-jumpsuitissa oli sensijaan mielestäni jotain veikeää.
Mutta sitten käänsimme Elsin kanssa katseen sitä ihastumisen kohdetta päin.
Ihana, hurmaava Badalona dress.
Nimenomaan tässä luonnonvalkoisessa värissä. 100% puuvillaa ja tässä oli jotain sellaista ihanan rosoisen herkkää. Miten sitä voikin yhdestä mekosta näin höpertyä?!? Tämän tilasin Elsille - syksyyn!

Kuinka ihana tummanharmaan neuletakin ja sukkisten kaverina. Nään jo mielessäni 1-vuotiskuvat ja ristiäsjuhlat. Tätä mekkoa on kuulemma mennyt Ninan mukaan miltei jokaiseen tilaukseen. Enkä ihmettele, sillä jopa rose ja peach-sävyt olivat aika suloisia ja tummanharmaa vaihtoehto myöskin. Otin tästä pienimmän koon eli 80cm, sillä nämä hihattomat mekot näyttävät liian suurella kasvunvaralla mielestäni jotenkin hassuilta.
Ihan tarpeeseen tilasin myöskin Elsille tulevalle kesälle nämä Cowra-sukkikset ja sukkislegginssi-setit tummansinisenä ja olive-värissä, mikä on sellainen tosi tumma vihertävän ruskea. Konttailevalle, nuo tummat sävyt lienevät järkevin ratkaisu ja jostain syystä valkoiset sukkikset on minun mielessä ihan nounou.
Tässä tutkitaan leggareiden laatua tarkkaan. Sukkisten valmistaja on kuulemma syksystä vaihtunut, milloin niissä oli ollut laatuongelmia. Myöskin tänä kautena oli uutta yksittäiset koot kaksoiskokojen sijaan ja 104cm koko siirtyi 'pienten puolelle'.

Uutuutena Pompilta löytyi myös nyt tekniset välikausivaatteet, mitä mielenkiinnolla myöskin tutkiskelimme.
Meillä on tarvetta uusille vk-housuille sekä Fionnille, että Elsille. Nuo vyötärömalliset kuorihousut olivat aika leveää mallia ja hoikalle F:lle aika holmut.
Tässä 105cm pitkän Fionnin päällä koko 110/116. Nilkat kiristetty äärimmilleen ja ainakaan mallikappaleista ei jalkalenksuja löytynyt. Vesipilari oli silti 10 000 eli periaatteessa ihan varteenotettavat vaihtoehdot nämä 30.95e hintaan voisivat olla. Tuo rusehtavan harmaa nimenomaan oli sen verran nätti, että päätin ottaa nuo pienten puolen Bib pantsit Elsille tuossa värissä. Järkeilin, että malli on konttailevalle/käveleen opettelevalle aika optimaalinen. Ja Irlannissahan näitä vk-kamojahan sitten pidämme läpi vuoden eli käyttöä todellakin löytyy.

***

Huh, sellainen katsaus tällä kertaa. 

Tilasin siis tarpeeseen Elsille vk-housut ja sukkiksia ja mielihalusta mekon ja pojille yhteisshortsit.
Vk-housut Fionnille jäivät uupumaan ja niitä pitää vielä mietiskellä vähäsen.

Pompilla on nyt yhteinen keskusvarasto kaikille Euroopan maille Norjaa lukuunottamatta eli uskoisin, että tällä kaudella ei välttämättä loppualeihin jää yhtä hyvin tavaraa, kuin aikaisempina vuosina. 
Se heillä lienee ajatuksenakin :)

Ystäväni shopping advisor Nina pitää kutsuja pääkaupunkiseudun alueella ja häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteessa nsar@pompdelux.com
Ninalla on kuulemma Maalikuun puolivälistä etiäpäin aika hyvin aikoja jälkellä arkiaamuisin ja -päivisin ja viikonloppuisin :)

Apua, tulipas tästä pitkä sepustus!
Seuraavaksi ihan varmasti jotain arkisempaa kuulumista, vaikka oli aivan tosi ihana olla vähän vieraisillakin, kun nämä kotiympyrät on nyt niiiin nähty tässä viime viikkoina.

Onkos sielä muita Pomp de lux-kutsuilla kävijöitä taikka kuitsuja järjestäviä? Vai sykkiikö sydämet kentie Meandi:lle tai Blingolle?

Sara x

21.2.14

HOUSEWHAT?!?

Hihi, sellaista. Blogin uusi nimi.

Ajatuksen tasolla tämä on ollut tekeillä jo aika kauan.
Epäpäpäpätäpätä - epätäydellinen nainen on niin armottoman pitkä nimi,
että kauan jo haaveilin jostain hiukan kompaktimmasta ja suuhun sopivammasta nimestä.

Tuota englanninkielistä nimeä mietin, miten se sitten vääntyy suomalaiseen suuhun,
mutta tälle nimelle on oikeasti aika hyvä syy ja tarina, jonka kerron nyt:

Kun minä ja Liam menimme Suomessa naimisiin vuonna 2008, 
toivoimme vihkipapilta oikeastaan yhtä tärkeää ominaisuutta.
Se, että toimitus voitaisiin edes osittain toimittaa sekä englanniksi että suomeksi,
oli todella tärkeä faktori.

Vihkipapiksemme pyysimmekin sitten sellaista pastoria, kuka oli aikanaan koko päiväkoti- ja
ala-asteaikani seurakuntamme pappi ja siunasi oman mummini hänen hautajaisissaan sekä kastoi siskoni tyttären. Tiesimme hänen myös jossain vaiheessa toimineen Lontoossa merimieskirkossa eli oletimme myös englannin taipuvan.

Ja taipuihan se. Tavallaan...

Liamin nimi lausutaan Liam, vaikka miten päin olisi. 
Ei ole sellaista Liamia maailmassa kenen nimi lausuttaisiin Laiam.
Itsepintaisesti Suomessa sitä vain kovasti yritetään noin lausua ja vihkipappi niin monen monituista kertaa kysyi etukäteen onko se nyt Liam vaiko Laiam.

Liam, Liam, L-I-A-M.

Vihkitoimituksessa kaikki menikin tosi kivasti nappiin ja puheet soljuivat todella luonnollisesti molemmilla kielillä, kunnes tuli se ihan h-hetki käsille.

"And now Sara and Laiam,
I pronounce you husband and five".

***

Söpö pieni moka, joka on jäänyt meidän perheeseen elämään. 
Me olemme ihan yleisesti kotona Laiam and Five.

Siksipä kun epätäydellinen nainen/desperate housewife-kotiäiteys alkoi tuntua
liian pitkältä päähäni pälkähti HOUSEFIVE. 

Meitä on viisi tässä taloudessa, olen "kotirouva" (pliis tajutkaa mun huono huumori) =
täydellistä :)

Housefive lausutaan ihan hausfaiv
Eikös se ole ihan helppo sanoa?

Mikään ei siis muutu, kuin nimi ja sen voi linkkaajat päivittää lukulistoihinsa tai sitten ei.
Otan option ehkä ruveta kirjoittamaan muutaman rivin englanniksi posteihin tai sitten en.
Se on aika suuritöistä, mutta monet kaverini maailmalta on sitä pyytäneet. 
Saas nähdä, mutta tässä tämä nyt on.

Jep nyt päivällisenlaitto puuhin suuntaa tämä rouva ja huomenna onkin tiedossa 
Pomp de lux-kutsuilla vierailu. Taidampas taas tehdä sieltä pienen raportin.
Hauskaa perjantai-iltaa toivoo Sara x

20.2.14

NELJÄ JA NELJÄ.

 TÄNÄÄN JUHLITTIIN neljävuotiasta ja eilen neljäkuukautista. Enään minulla ei ole "3 alle 4-vuotiasta" huhhahhei! Kaiken puunauksen ja laittelun tuloksena, juhlimisen tuoksinasta pyörryksissä, on vähän takki tyhjänä. Yritin ehtiä kirjaamaan jo eilen illalla mietteitäni, mutta mies katsoi futista tietokoneelta ja en sitten viitsinyt ajaa häntä pois.

Tämä päivä on kaikessa kiireessään ollut aivan ihana. F oli aamusta asti niin valtavan innoissaan hänen omista syntymäpäivistään - ensimmäistä kertaa tajusi koko päivän syvimmän olemuksen. Ja sen vuoksi minun olisi tehnyt mieli tehdä hänen vuokseen ihan kaikki. Siis tarkoitan, että hemmotella puhki juuri tänään niin, että päivä olisi oikein, oikein spesiaali. Ja varmasti kyllä olikin.

Nämä syntymäpäivät ovat minulle aina niin tunteellista aikaa. Tunteilu alkaa jo pari päivää ennen h-hetkeä. Synnytystä fiilistelen ja niitä ensi hetkiä, edellisiä syntymäpäiviä ja kuinka iso tuo esikoinen jo onkaan! Ihana Fionn.

Järjestimme pojalle ihkaensimmäiset kaverisynttärit iltapäivällä, mitkä meni mukavalla pienellä kerhokaveriporukalla oikein mukavasti. Tarjoilut oli aika old-school lihapulla-tomatti-rypäle-juusto-jne. cocktail-tikkuissa ja rusinakeksiä. Triplasuklaakakun tein tämän ohjeen mukaan (6 liivattetta 9 sijaan) ja se oli tosi herkku. Äidit kahvitteli ja lapset leikki. Ja sitten oli tietysti ongintaa.
Neiti Lokakuu siis myöskin aloitti neloset eilen ja taas voin vain huokailla ajan kiirimistä. Vastahansesyntyi ja niin pois päin. Ihanko totta parin kuukauden päästä pitäisi olla jo game plan kiinteiden aloittamiseen?! 

Yksi juttu on varma ja se on, että huomenna laiskotellaan. Hirmuinen kiirus ja haipakkaa on värittänyt viimeistä kolmea viikkoa sen verran vahvasti, että kiva ottaa todella todella rennosti. Ja mikä parasta - koti kiiltää niin siistinä, että oikein silmää hivelee :D Ilolla sanon myös moikat taas sokeripöhnälle. Ei sovi enää mulle ei sitten millään. 

Mut nyt täytyypi taas rientää nukkumaan ja pian taas tavataan! (!!riimi!!) Sara x

18.2.14

ELSIN ENSIKENGÄT JA MUITA VAATEKOTKOTUKSIA.

kengät La Coqueta/sukkikset James second hand/liivi The White Company second hand/mekko Polarn o. Pyret
 Olisi vähän tunnustettavaa.
Mä olen tämän breikin aikana ehkä vähän hurahtanut lastenvaatteisiin.
Erityisesti yhden pienen tytön vaatteisiin.

Tai siis ainahan mä olen kauniista vaatteista pitänyt, mutta nyt on kulunut useampi viikko etten oikein muuta ole edes ajatellut kuin lastenvaatteita. Toki siis kaiken normimenon ohella.

Oikeastaan kaikki alkoi siitä, kun Pomp de lux-merkillä alkoi -50 % alet. 
Mähän kävin syksyllä sellaisilla vaatekutsuilla ja vaikka monet merkin jutuista ei olleet mieleeni, oli sielä myös monta juttua mistä pidin oikein tosi paljon. Elokuussa ei tullut mieleenikään ostaa syntymättömälle tyttärelle mitään jemmaan, mutta kas 2kk vauvan äitinä aloin jo nähdä etiäpäin seuraavaan syksyyn ja talveen ja sen ajan tarpeisiin. 

Toki meillä jotain on pojiltakin siskolle säästössä, mutta useat vaatteet on sen verran poikamaisia etten niitä todennäköisesti tytölle pukisi. Tai siis en pukisi. 
Rakastan mekkoja :D

Pomp de luxin kautta löysin itseni tutkiskelemassa aleja ja facebook-kirppareita ja vastaan tuli useampi minua miellyttävä vaate ja hiljakseen rupesin ostelemaan Elsille seuraavan vuoden varalle vaatteita.
Enimmäkseen käytettynä taikka sitten roimilla alelappusilla merkittynä.

Koska homman nimihän on niin, että ihan tosiasiana mä jään kesällä kodinhoidontuelle. Ja Irlantiin muutettaessa ihan vain kotiäidiksi. Jotenkin tuntui kivemmalle ja jollain kummallisella tavalla turvallisemmalle, että olen nyt varautunut ainakin ensi vuodelle asti. En tiedä saakohan kukaan ajatuksesta kiinni. 

Mutta siis hurahdus on ollut ihana pieni piristysruiske tähän harmaaseen 
vuodenaikaan vaikkakin hiukan ehkä hämilläni olen ollut ostoksista, 
vaikkakin mitään ei todellakaan ole yleettömästi, liikaa tai edes liian kallilla. Mutta silti
Kai tämä on vain niin mahdottoman suuren luokan turhamainen aihe, että siksi nolottaa. 

Jokatapuksessa rohkenen epäillä, että näitä juttuja voipi tällä blogissa nyt tulla vähän enemmänkin. Joskin maaliskuusta etiäpäin on tarkoitus pistää kukkaron nyörit umpisolmuun ja keskittyä muihin harrastuksiin. 
Yksi suosikkiostoksistani on ehdottomasti nämä suloiset kengät - Elsin ensimmäiset kengät.

Ehdottomasti poikien vanhat nahkakengät käy tytöllekkin, mutta poikien oppiessa siinä vuoden tienoilla kävelemään, ensikengät oli itseasiassa Kuomat. 

Nämä suloisuudet tulivat vastaan La Coqueta-kaupan alennuksessa enkä vain voinut vastustaa niitä. Käy ihan kaiken kanssa, aitoa nahkaa ja todella hyvän mallinen lesti.
Samassa kaupassa oli muuten muitakin aivan ihania laadukkaita kenkiä ja neuleita todella hyvässä alessa eli vinkkinä vaan, jos jotakuta kiinnostaa.

Haluan silti korostaa, että lapset tietenkin haluan pukea sellaisiin vaatteisiin, missä on helppo olla, liikkua ja leikkiä. Niihin saa tulla mustikkatahra tai polveen reikä. Ei se ole niin vakavaa.

Mutta ei sekään haittaa, jos ne ovat samalla omaa silmää miellyttäviä ;)

*

Sellaista. Nytpäs tiedätte tämänkin :) Oli muuten aivan ihana palata blogitauolta kaikkiin symppiksiin kommentteihin. Olen todella otettu ja liikuttunut ja vaikkamitä. On tämä vain ihan superi homma tämä bloginkirjoittaminen. 

Mutta nyt äkkiä nukkumaan, että huomenna jaksan valmistella torstain syntymäpäiväjuhlia. Sara xxx


17.2.14

TÄÄLLÄ ME OLLAAN.

Vähän väsyneinä, vähän isompina, lyhempihiuksisina.

Viimeiset pari viikkoa on olleet ehkäpä kaikista rankimmat aikoihin, 
mutta niistä on nyt selvitty ja tänään alkaa uusi ihana viikko <3

Tällä viikolla on tiedossa vaikka mitä kivaa ja kaikista parasta on, 
että meillä on tänään perheen yhteinen vapaapäivä.

Tiedossa on 4kk neuvolaa ja 4v neuvolaa ja stressitöntä eloa ja oloa :)
 Hiukan on tämä pikku lintunen kasvanut!
Kaikki mun vauvelit on vetäneet tähän 3-4kk ikään tällaisen mahdottoman massakauden 
ja Elsi seuraa isoveljien jalanjälkiä. Aika potra pieni tyllerö vai mitä? 
Jo ihan selkeästi otettu mukaan tähän sisaruskatraaseen.
Blogitauko saa nyt luvan loppua tähän.

Äiti tarvitsee omaa harrastustaan :)

Kuulemisiin siis uudelleen ihan pian x