20.1.14

TAUON PAIKKA.

...On justiinsa sitä miltä se kuulostaa :)

Eli pidemmän pohdinnan tuloksena tämä blogi siirtyy tauolle.
Tämän hetkiseen elämään tämä ei nyt vain kertakaikkisesti sovi.

Kolme vuotta olen enemmän tai vähemmän kirjoitellut tai ainakin blogi on päivittäin ollut mielessä.
Eikä tämä missään vaiheessa ole ollut sellainen, mitä olisin halunnut sen olevan.

En vain osaa tällaista, että kirjoittelen silloin tällöin enkä kuviin pysty panostamaan. 
Mielummin teen sitten 100% ajatuksella.

En silti usko, että lopullisesti blogin kirjoittamista lopetan. 
Päinvastoin - Irlantiin muutettaessa uskon sen olevan erityisen tärkeä harrastus minulle
ja linkki Suomeen. 

Se jatkanko tätä nimenomaista samaa blogia vai aloitanko kenties täysin uuden on vielä itsellenikin hiukan kysymysmerkki, mutta ehdottomasti tässä osoitteessa sitten ilmoittelen, kun sen aika tulee.

Samoin blogin facebook ja instagram pysyvät auki ja sielä sitten voin ilmoitella myöskin seuraavista käänteistä.

Että sellaista.
Kiitos kaikille ihanille lukijoille ja kommentoijille.
Toivottavasti löydätte sitten myöhemminkin lukemaan minun juttusia :)
Bye for now!

Sara xxx

EILEN OLI RAUHALLISEMPI.

Uuuuh! Maanantai, back to reality with a bang. Liam oli viime viikolla pari päivää sairaslomalla ja vielä siihen päälle viikonlopun vapaalla. Ja vaikka toipilas tietysti lepäili, oli aika luksusta hengata useampi päivä koko perheellä. Tietysti riehakkaat pojat ja uusia taitoja oppiva vauva piti huolen normaalista menosta, mutta yllättävän paljon oli aikaa jutella, mietiskellä ja pohtia. Vanhemmuutta, omaa suhtautumista stressaaviin tilanteisiin, lapsen tunteiden sanoittamista, omien tunteiden sanoittamista...
ihana, ihana auringonpaiste. likaisenkin ikkunan läpi.

Luin paljon viisaita sanoja aiheesta ja miehen kanssa pohdittiin ja yritettiin olla enemmän zen. Ja yritin ajatella, että sellaisista jutuista - mitkä normaalisti olisi aiheuttanut kiukkupuuskan - ehkä ne eivät olleetkaan sen arvoisia? Jospa ajattelin vain positiivisemmin ja olisin vielä vähemmän nipo? 
itseni ilahdutus: viikottaiset tulppaanit
"avuliata poikia me ollaan", sanoo Fionn.
jättimäinen chilipapusalaatti, ohje resepteissä.
taivaallista!
pojille kookoskalakeittoa, laitanko ohjetta tulemaan?
laatikosta kaivetut keväisemmät tekstiilit kaipaavat vielä silitysrautaa (eli Liamia ;))
inhokkikotityö - puhtaiden pyykkien lajitteleminen narulta kaappeihin.
Elsi having a moment in the sun <3
Ja sitten tuli tämä maanantai. Liam palasi töihin ihan koko päivän vuoroon. Ulkona aamusta -17astetta pakkasta, ulkoilu siis pois suljettu vaihtoehto**. Taapero ja vauva pitivät kakafestit samanaikaisesti juuri sillä hetkellä, kun siippa sulki oven takanaan, kahdesti. Vauvvis myös känisi aamun mittaan jatkuvasti, kun kertaa ahkerasti osaa nyt kääntyä masulleen, mutta siihen sitten jämähtää eikä tietenkään viihdy enää sekuntiakaan. Koti on taas kerran kuin pommin jäljiltä jne.

Kerran jos toisenkin aamun mittaan otin lukua päässäni ja vanne uhkaavasti kiristyi pään ympärillä. Mutta päätin, että periksi en anna. En tiuski lapsille, vaikka itseä vituttaa ja yritän hönkäillä senkin takakireyden taivaan tuuliin (toim. huom. yleensä/aikaisemmin olisin tehnyt just niin). Join vielä neljännen kupillisen kaffia (auts), uskalsin sitoa vauvan hengaaman selkään kantoliinalla, mihin hän sitten nukahti, patistelin pojat leikkimään dubloleikkejä yhdessä, vein eilen viikatut vaatteet kaappeihin.

Nyt päivällä kävimme Elsin 3kk neuvolassa toteamassa, että iso on tyttö. Hurjan pitkä ja isoin meidän lapsukaisista samanikäisinä. Saas nähdä mitä tämä pitkä päivä vielä tuo tullessaan, mutta toivon itselleni vielä lisää pitkää pinnaa ja energiaa. Niin ja nyt pitäisi vielä jokin kiva iltaruokakin keksiä.

Mitä teille muille kuuluu? Tämä on vähän sekava teksti. Ajatusten punainen lanka taisi katketa jo pari tuntia sitten, kun rupesin alunpitäen kirjoittelemaan :D
(palaan kommentteihin myöhemmin)

(**hiukan turhan kaukana siitä vauvojen pakkasrajasta, plus James tököttäjä palelee sormista ja varpaista. Minä itse ja Fionn kyllä mieluusti ulkoiltaisiinkin, huoh...)

11.1.14

KAKSITOISTAVIIKKOINEN.


Nopeasti vierivät viikot. Nyt meidän pienin on 12 viikkoa vanha. Syksy, synnytys ja alkuajat alkavat tuntua jo utuisilta muistoilta. Ensimmäiset myttyräviikot on takanapäin ja Elsi alkaa päivä päivältä vaikuttamaan avuttoman vastasyntyneen sijaan 'kunnon' vauvalta.

Täytyy sanoa, että olen jotenkin helpottunut ja huojentunut, että nyt se tietyllä tavalla rankin vaihe on takana. Siis toki edessä on varmasti vaikka mitä, mutta nyt koko perhe tuntuu olevan vähän paremmin balanssissa. Kuten taisin videollakin sanoa, Elsi alkaa pikkuhiljaa kiinnostumaan ympäröivästä maailmasta ja sitä on taas kerran niin tavattoman suloista seurata.

Tässä kahdentoista viikon korvilla on taas sellainen yksi kehitysharppaus ja ihmeellistä miten yks kaks tyttö tuntuu jotenkin niin erilaiselta. Rytmi ei ole vieläkään mitenkään säännöllinen, mutta voi jo hyvin paljon ennakoida Elsin tarpeita ja voi että miten paljon helpompi nyt on sovittaa poikien rutiineja vauvan hoitoon!

2kk-posti jäi täysin väliin, mutta neuvolassa silloin mitat taisivat olla siinä 5,4kg ja 62,5cm. Vaatteissa nyt käytössä 68cm ja osittain myös 74cm. Kasvaa yläkäyrillä veljien tapaan. (Mutta ollaanhan me vanhemmatkin pitkiä) Ihan mukava sinänsä, helpompi ennakoida vaatekokojakin etukäteen :)

Toki haluamme Elsin pääsevän mukaan tasapuoliseksi jäseneksi sisarustriioon, mutta nyt hänellä in tässä huushollissa tällainen ihan omakin tila. Nimittäin meidän olohuoneessa jököttää nyt myös pinnasänky. Se on sellainen päiväunisänky (jossa ei nukuta...) / leikkikehä. Paikka mihin voin hetkoseksi nostaa Elsin leikkimään, että voi ladata tiskikoneen/lämmittää ruoan/vaihtaa Jamesille vaipan jne. Ei tämä mikään vakituinen ratkaisu ole, mutta kun tyttö on niin kovin pieni ja keskiveli varsinkin niin kovin helposti päälle kaatuilevaa sorttia... Niin, kyllä tämä antaa minulle sellaisen pienen mielenrauhan.

Sängystä löytyy kaikki sellaiset hilavitkuttimet, mitä on mukana kulkenut Fionnin vauva-ajoista lähtien. Tuo Tiny Love-lelumatto ja kaari on väriähkystään huolimatta ollut aivan mahdottoman hyvä ostos. Muistan ikuisesti, kun F oli 3vkoinen tuore daddy Liam halusi sen välttämättä ostaa pienelle. Itse vähän kauhistelin kallista hintaa, mutta mies on aika moneen kertaan muistutellut "wasn't it good that we bought it that time?".

"Yes, dear" :) On se :) 

Elsi tosiaan yöt nukkuu kainalossa suhteellisen hyvin. Toisinaan herää useammin, mutta nukkui tuossa Tapaninpäivän jälkeen myös ihan koko yön ilta kympistä aamu kasiin. Aika hurjaa. Päivisinhän hän onkin tosiaan yhä edelleen ollut sellainen torkkuja. Jos kotosalla ollaan, tyttö nukkuisi vain sylissä, mutta ulkoilut Elsi nukkuu jo aika hyvin rattaissakin. Tai siis jos on tarpeeksi vilpoista. Varsinainen kuumakalle, jättisuurella windfleece-haalarilla on vaunu-unet nukkunut ohuehkon makuupusiin sisällä.

Mutta kaikista parhaiten Elsi viihtyy Manducassa. Siinä toinen Fionnin vauva-ajan mahtava ostos. Kävin tyttö repussa kaupungilla tuossa torstaina ja täytyy sanoa, että on kyllä niiiin paljon helpompi liikuskella kädet vapaana tarvitsematta suunnitella reittejä vaunujen mukaan. Niin ja Elsi nukkui koko 2,5h, mitkä olin liikenteessä. Samoin Liam ulkoili eilen lasten kanssa puistossa Elsiä kantaen, että minä pääsin hoitamaan asioita postiin ja kauppaan.

Elsi on tosi jännä miksaus meitä vanhempia ja vaikka silmät, korvat ja otsa on tosi samanlaiset, kuin Liamilla ja Fionnilla on sitten päänmuoto, nenän ja suun alue just kuin minulla ja Jamesilla. Väritykseltään Elsi vaikuttaisi olevana ika vaalea, mutta ei ihan vitivalkoinen blondi, kuin minä lapsena.

Selainen se meidän pienin rakas pallero on, Elsi-Mai :) 

10.1.14

PERJANTAI-ILLAN VIDEO.

Mitäs siihen lisäämään, olkaapas hyvät:

Tosin pieni edit.
Kun sanoin, että Elsillä on masuvaivoja, niin eivät ole sellaisia mitään hirmuisia, miltä se kuulostaa.
Hiukan kiertää massussa.
Niin ja video ei siis ole vauvani kakkajuttuja täysi ;)

Hauskaa illanjatkoa, Sara xxx

p.s. sori tuo jatkuva särinä. tämä kone on nyt tosiaan tulossa tiensä päähän.

HAAVEILIJAN KOTIUNELMIA.

HAUSKAA PERJANTAI ILTAA KAVERIT! Mä tässä ajattelin pikaisesti näpytellä tietokonetta, kun Elsi kerrankin nukkuu (tai nukkuukohan enää kauan, kun 'sanoin ääneen'...) ja pojat katsovat lastenohjelmia iPadilta. Hyvä mutsi, I know, mutta kompensoidaan tuota vaikkapa reippaan parin tunnin aamu-ulkoilulla räntäsateessa. 

Me ollaan iloisilla mielillä tämä viikko oltu kaikenkaikkiaan ja miehellä oli just iiiihanat pari päivää vapaata hiukan rankemman putken perään taaskin. Oli oikeasti vain niin ihanaista viettää aikaa yhdessä, kuin miniloma. Sain sitäpaitsi tällä viikolla jo paljon tuosta Tammikuun listasta jo aikaiseksi ja iso kasa Mini Rodinin vaatteita meiltä löysi uuden kodin ja postitusrumbakin on ohi. Seuraavaksi vuorossa sitten seuraava nettikirppis 'rykäisy'. 

Aikaa tässä itse koneella on todella vähän tällä hetkellä ja imetysten lomassa ehtii paljonkin haaveilemaan ja haihattelemaan tuossa sohvan nurkassa. Irlanti on päivittäin mielessä niin paljon, että nyt jopa mielessäni sisustan uutta kotia. Vaikkakin kaikista tärkeimmät huonekkalut toki pääsevät mukaamme, paljon ihania joudumme todennäköisesti myymään :/ 

Koko ajan päässä käy soutaa-huopaa-taistelu ruokapöydästä tuoleineen, sängystä jne. Ne ovat niin rakkaita, mutta toisaalta toisiakin ihania on. Sängyn olen nyt päättänyt ainakin jättää.

Koska, koska: löysin Ikean nettisivuilta ehkä vieläkin ihanamman :D
kuva: ikea.ie
Kaikessa yksinkertaisuudessaan mielestäni tämä ikean Nordli-sänky on aivan ihana. Tykkään muutenkin kuvan harmonisesta hillitystä tunnelmasta (yöpöydistä en sen sijaan tykkää olleskaan). Tosin ehkäpä se kaipaa vähän jotain puunväristä lämpöä huonekkaluissa.

Makuuhuoneessa ei haavemaailmassani tarvitsisi olla mitään ylimääräistä. Vanhassa kodissamme makuhuoneessahan ei tosiaan ollut muuta kuin sänky yöpöytineen. Tai no toki oma vaatekaappi on aika kätevä siinä, kun kerta se walk-in closet lienee useimmille vain haave :)

Tällä kertaa palaisimme superlevästä 180cm sängystä mielelläme vain 160cm leveyteen. Elsi toki vielä nukkuu välissämme ja pieniä yövirailijoita välissä lienee aika ajoin vielä hamaan tulevaisuuteen, mutta kahdelle tuo 180cm tuntuu aivan liian isolta.

Mutta onneksi siis on Ikea myös Irlannissa. Siellä vallitseva sisustustyyli ei nappaa ei sitten tippaakaan. Kauhistuttaa jo etukäteen tulevan asunnon kokolattiamatot. Vuokralle joudumme alkuun toki muuttamaan ja eikä siinä mitään, mutta useissa vuokra-asunnoissa on hard wearing kokolattiamatot jossain ärtyssä värissä, kuten melkoisen kirkkaansinisenä taikka tummanpunaisena. Jos unelmakodissani on parketit taikka valkoiset puulattiat, niin voitte kuvitella kuinka paljon nuo vaihtoehdot ihastuttaa :D

Myös seinät on usein maalattu kellertävällä magnolia-sävyllä. Onneksi vuokra-asunnoissakin voi varmasti vetää puhtaanvalkoista pintaan.

Mutta siis tarjolla ei Ikean lisäksi ole juuri muuta, kuin sitä tietysti sielä myyvää tyyliä. Mustia laiskanlinna sohvia, 

3.1.14

LAADUKAS ALEVINKKI.


Monien naisten huulilla tuntuu olevan nyt satsaus laatuun määrän sijaan, mitä vaatteisiin tulee. Vaikka muotiblogeja parjataankin, on minusta hauska lukea nuorempienkin muotibloggareiden mietymyksistä laadukkaampiin luonnonmateriaaleihin, mitkä ovat ehdottomasti tietysti kestävämpi valinta, kuin tekokuidut. Siis toki tämä nyt on ollut aina tietoisuudessa, mutta nykyään voisin jopa sanoa trendiksi ja hyvä niin.

Itsekkin pyrin ostamaan nykyään luonnonkuituisia vaatteita ja erityislemppareitani ovat neuleet. Ei enää kiitos akryylia ja polyesteriblenadauksia minulle. Akryyli tuntuu nykyään jopa käsissä ihan kamalalta puhumattakaan miten sähköiseksi hiukseni muuttuvat sen läheisyydessä. Aina ei ole näin ollut ja aikaisemmin itsekkin ihastelin lähinnä hauskannäköistä vaatetta mahdollisimman halvalla.

Isäni on aina ja ikuisesti ostanut vaatteensa pääsääntöisesti Stockalta ja laadukkailta merkeiltä. Satsaus farkkuihin tuntui jopa järjettömältä mielestäni vielä kymmenisen vuotta sitten, kun hän saattoi maksaa Matinique taikka Part twon housuista päälle 150 euroa. Vaikka silloinkin jo tajusin, että hän tosiaan käytti ne sitten niin loppuun ja ostokertoja oli tyyliin kerran vuoteen.

Nykyään tuo tuntuu paljon järkevämmältä kulutukselta ja itsekkin huomaan haaveilevani sellaisesta pysyvästä vaatekoosta, milloin simppeleillä laatuvaatteilla pärjäisi vuodesta toiseen. En nyt siis tarkoita, että vaatteita täytyisi olla vähälaisesti ja mahdollisimman eleettömiä - se tuntuu tylsältä, sillä kaikki tyylileikittelyt ovat minulle kovin mieluisia, mutta siltikin kaipaan vaatekaappiini enemmän laatua.

Pikkuhiljaa sitä löytyykin erityisesti neuleiden muodossa. Kaapista taitaa löytyä tasan yksi neule tällä hetkellä, missä on enemmän tekokuitua, kuin luonnonkuitua. Sellainen paljettineule, minkä käyttökin on aika mariginaalista. Vaikka se kiva onkin ja siksi annan sen jäädä paikalleen, koska uskon, että käyttöä silti tulee. Mutta ne perusneuleet ja neuletakit on lähinnä merinovillaa.

Siitäpä siis tämän kirjoituksen aihekkin näin pidemmänkautta (milloinhan oppisin tiivistämään olennaisen...) :)

Viime vuonna siis ihastelin koko syyskauden yhden mielimerkkini Jack Willsin nettisivuja ja erityisesti heidän neuleitaan, jotka ovat normisti suht. tyyriitä. Kaupan alennusmyynnit ovat kuiteskin yleensä aikamoinen aarreaitta ja vuosi sitten tilasinkin tämän neuletakin ja kaksi merinoneuletakkia varsin hyvään hintaan ja ne ovat säilyneet runsaasta käytöstä huolimatta ihan uudenveroisina.
Ne kaksi merinotakkia on tuota samaa mallia, kuin yläkulman harmaa Latchmere gardigan (nyt 34e). Tuo harmaa erityisesti on melkeimpä päivittäisessä käytössä ihan kotosalla verkkareiden kera, puistoillessa tai jopa juhlissakin. Siinä ei ole nyppylän nyppylää.

Tänä vuonna Jack Willsillä näkyi olevan myös kashmir neuleita (oikealla ylhäällä) ja alennettu hinta 74e ei mielstäni ole laisinkaan paha niistä!

Itse tykkäilen aikalailla myös tuosta valkoisesta Tinsbury Cable crew-neuleesta 49e, mutta neulehyllyni on sen verran hyvässä jamassa määrältään, etten tosissaan tarvitse tuollaista. Ihana se silti on :)

Jack Wills on myös melkoisen tunnettu olovaatteistaan ja alessa näkyi olevan vaikka mitä ihania pyjamahousuja ja verkkareita. minulta löytyy yhdet sellaiset kapoisemmat legginssiverkkarit kotoiluun ja voin kyllä sanoa näidenkin laadun olevan aivan ensiluokkaista. Jack Wills on vähän sellainen Brittien vastaus Abercrombie and Fitchille. Osa merkin vaatteista on munkin mielestä ehkä nuoremmille suunnattuja, mutta nämä neuleet ottaisin melkein kaikki!

Toinen mistä voisin vähän vinkata jälleen kerran on Cubus. Ketjukauppojen ketjukauppa, mutta heillä myös oli myynnissä todella laadukkaita merino (90%) - kashmir (10%) neuleita. Näistä taisin bloggailla edellisessä blogissa. Ostin silloin yhden neuleen ja neuletakin ja ne niinikään ovat säilyneet uskomattoman hyvässä kunnossa ja täysi hinta silloin taisi olla 39,90e. Jostain kumman syystä Suomeen ei Cubukselta tullut tänä vuonna noita tuon malliston neuleita myyntiin, vaikka Ruotsin ja Norjan nettisivuilla ne näkyvätkin. Ehkäpä kaupan kohderyhmä ei täällä meillä ymmärtänyt loistavien neuleiden päälle?

 Jokatapauksessa joulunalusviikolla käydessäni Cubuksessa huomasin -50% rekissä mustan ja viininpunaisen samanmoisen neuleen. Kysyessäni myyjältä kokoa, hän haki minulle varastosta useamman samanmoisen neuleen eri koissa. Sain siis sellaisen käsityksen, että niitä laitellaan pikkuhiljaa alerekkiin (?), vaikka mallistossa eivät edes olekkaan. Hintaa jäi tällä kertaa 19euroa eli suosittelen ehdottomasti pistäytymään Cubuksessa näitä metsästämässä ja vaikka kysymään myyjältä voisiko heillä olla niitä vielä kenties varastossa.

Kappas löysinkin blogikuva-arkistosta tällaisen kuvan noista Cubuksen neuleista syksyltä 2012. 

Ohhoh, ompas siinä keikistelty :D Nuo angorablendi-sukatkin ovat vieläkin kovassa kotikäytössä, mutta ne alkaa kyllä olla melkoisen räjähtäneet :)

Sellainen pikavinkki ja mahdoton määrä höpötystä kaupan päälle :D Sara xxx

1.1.14

TAMMIKUU.

Jees, uusi vuosi on lähtenyt käyntiin vihdoinkin ja täällä hihhuloidaan viimevuoden tapaan pyjamassa nuhaneninä. Yhä edelleen siis ja huomenna ehkäpä sitten taivuttava ja suunnattava terveyskeskukseen katsastamaan ainakin kaikkien korvat :/

Pari vuotta sitten tein aina kuukausittain pieniä lupauksia taikka toiveita tulevalle kuukaudelle ja nyt ajattelin jatkaa samaa rataa. Ei se nyt niin vakavaa ole, jos ne ei toteudu, mutta on edes jotakin hyviä aikeita.
Boy is this the truth. #inspiration #motivation
kuva: Pinterest
Tässä Tammikuussa siis:

- jatkan tiukemman linjan vhh-ruokavaliota, mitä noudatin raskausaikanakin.
Ero miten hyvin voin ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen on aivan valtava. Elsi masu tosiaan reagoi ihan hirmuisesti aluksi papuihin ja linsseihin ja siksi välttelin niitä vähempien itkujen toivossa. Hyvin sujui, mutta pian jo skippasinkin ateriat leivänpalasilla, sillä aikaa kokata ei vain ollut Liamin palattua töihin. 
Olo on ollut väsähtänyt ja ärtyinen ja jopa masentunut - ruokavaliolla on niin suuri merkitys enkä halua olla tuo ihminen enään eli siksi tahdon jättää turhat hiilarit ja keskittyä kaviksiin, marjoihin, papuihin, linsseihin, pähkinöihin, siemeniin, hyviin luomukasvisöljyihin jne. kaloreita en aijo laskea yhäedelleenkään .

- liikkun 3 kertaa viikossa
Tämä on vain alku täydestä nollasta. Kuten jo sanoin, aika on kortilla ja esim. Lemppariini kuntosaliin minulla ei nyt ole aikaa eikä oikeastaan rahaakaan. Tämä alun liikunta tulee siis todenäköisesti olemaan reipasta vaunulenkkiä tai itsekseni sauvakävelemistä. Edes 3x45-60min per viikko. Kaikki extra tuohon päälle on boonusta.

- laitan myyntiin nettikirppareilla myytävät vaatteet. (muuttoon valmistautumista)
Minulla on raskausvaatteita, muutamat nahkakengät ja -kassit, lasten merkkivaatteita ja jopa hääpuku, mitkä kaikki pitäisi kuvata ja laittaa sopiviin paikkoihin myyntiin. Sen jälkeen pitäisi vielä varata itsepalvelukirppikseltä pöytä. Koska muutto voi tula lyhyelläkin varoitusajalla, on paras aloittaa downsizing nyr heti.

Vaikka mitä muitakin hyviä tavotteita olisi, mutta enempää en edes uskalla ajatella. Yritän vähentää myös kahvin juonnin 3-4 kupista päivässä yhteen, jos sillä olisi positiivinen vaikutus Elsin päiväuniin. Tai siis, että hän oppisi niitä nukkumaan. 

Bloggailu tulee jatkumaan melkoisen satunaisena kait. Olen vähentänyt ruutuajan minimiin lasten ollessa hereillä ja noista on hereillä joku ihan koko ajan :D Kaihoisasti odottelen aikaa jo, kun vauvalla on selkeämpi rytmi ja minulla olisi illala edes se yksi tunti omaa aikaa. Sitäkään en kyllä välttämättä viitsisi aina koneella viettää, vaikka blogin kirjoittaminen onkin itselle viihdettä. Ennen saatoin päivittäin tehdä tähän liittyviä juttuja poikien mentyä nukkumaan, mutta neitoseni yleensä nukahtaa vasta 22-01 välillä eli se aika on menyttä. 

Välihuomautus - herranjestas kahden lapsen kanssa oli HELPPOA :D :D :D

Ah, nyt kutsuu taas vauvan iltaruokailut ja velvollisuudet :)
Teittekö te sielä uuden vuoden lupauksia ja millaisia?
Sara xxx