25.12.14

RAUHALLISTA JOULUA.

Ihanaa joulua teille kaikille! Meille pukki toi lahjoja yön aikana, ulkona paistaa aurinko ja on kirpakka +2 astetta. Justiinsa syötiin  riisipuuroa ja sitä ennen katsottiin the snowman dvd:ltä. Joulupukki toi minulle kaksi hömppäkirjaa ja mustat nilkkurit :) 

Tiedossa rentoa olemista, jouluillallinen, kävelylenkki, suklaata ja ehkäpä Downton Abbeyn jouluspesiaali teeveestä. 

Kiitos teille, kun "roikutte" mukana :) -Sara

21.12.14

ALL I WANT FOR CHRISTMAS.

NO EIHÄN NE LAHJAT OLE PÄÄSIASIA JOULUSSA LAISINKAAN, mutta en silti kiellä, että tänä jouluna kun tuskin saan ainuttakaan lahjaa, ne ovat erityisesti mielessä.

Mulla on oikeastaan vähän omituinen suhde lahjoihin yleensäkkin, 
koska mulla on aika raivostuttavan tarkka maku sen mistä pidän suhteen. 
Voisin kuvitella, että mulle on aika vaikea ostaa lahjoja, 
mies on kyllä jo aika hyvin tästä asiasta jyvällä ;)

Jos mulla olisi paljon rahaa, ostaisin rakkaimmille jotakin yleellistä ja sellaista, mitä ei ehkä varsinaisesti tarvitse, mutta ilahduttaisi vuosiksi etiäpäin. Ja justiinsa sellaisia juttuja itsekkin toivoisin. Annetaanhan lapsillekkin usein lahjaksi se kaikista suurin toivelahja. 

Mutta koska tämä on mun hömppäblogi niin viihdytykseksini keräsin nyt tähän Joulupukille pienen listan ja mies voi sitten tätä vilkaista, kun me voitetaan lotossa :D 


1. Hunkydory essential Japan knit on ollut mun haavelistalla jo kauan. Ko. merkiltä tulee näitä mallistoihin aina vähän erivärisinä puuvillaisina ja villaisina. Olisi aika ihana kääriytyä tällaiseen.

2. Good housekeeping-lehden vuositilaus. Ihan lempparilehti, kunnon housewife matskua ;) Mutta oikeasti tässä lehdessä on yleensä ihan hirmuisen paljon hyviä juttuja. Luen sen poikkeuksetta kannesta kanteen ja säästän aina jokaisen ostamani irtonumeron. Mutta yhden lehden hinta kaupassa 6,50e niin eipä tule kovin usein ko. lehteä hankittua. 

3. The Bodyshopin Nutriganics-sarja on noussut ihan luonnonkosmetiikka-suosikikseni. Ainut vain, että esim. huippuseerumin, the Drops of youthin, hinta on täällä Irlannissa 15e kalliimpi kuin Suomessa! Näiden tuotteiden tarpeessa olisi kipeästi ihan oikeastikkin, mutta jotenkin sitä helposti nipistää rahoissa just näistä hommeleista, kun ei sillä äidin iholla nyt ihan hirmuisesti ole muulle perheelle merkitystä...

4. Olen jo pidempään kaivannut tällaisia jokapaikan mustia nilkkureita, missä maltillinen korko ja menevät asun kuin asun kanssa. Acnen Pistolsit olisivat tietysti ihanimmat, mutta Clarksin kengissä on niin hyvä lesti, että esim. nuo kuvan nilkkurit voisivat olla aika kivat. Clarksit on Irlannissa taasen Suomea parisen kymppiä halvemmat. Liam kyllä on sanonnut mielellään ostavansa mulle kenkiä :D

5. Ja mitä olisi joulu ilman pikkuisen punaista?
 Kuinka suloinen on tämä H&M-premium malliston villahuivi :)

6. Me saatiin jouluisin lapsena miltei joka vuosi uusi flannellipyjama ja se on aina ollut ehdottomasti suosikkilahjani. Viimejouluna mies muisti tämän ja sain nätit Espritin flanellipyjamahousut. Tänä vuonna toivoisin kunnon villasekoitehousuja, koska Irlantilaisissa taloissa on sisällä aika vilpoista. Villa ihoa vasten on erittäin loistava vaateratkaisu. Gapin söpöliini olohousut olen jo useamman kerran melkein tilannut itselleni, mutta ehkäpä sitten ensi vuonna.

7. Mä harvemmin ostan itselleni hajuvesia ja siksi niitä on extra kivaa saada. Ralph Laurenin Romance on aivan ihana kestosuosikki ja sitä olenkin jokusen joulu sitten saanut Liamilta. Seitsemän vuotta sitten anoppi osti mulle Armanin Code-hajuveden joululahjaksi ja se oli yllätävä, mutta mieluisa tuoksu. Tykkään vieläkin kovin ja ehkä satsaan siihen sitten taas joku kerta. Mutta ehdottomasti syksypuolella. Assosioin sen tuoksun ehdottomasti syksypuoleen vuodesta.

8. Mulberry Lily <3 
Joulupukki, tää olis niiiiiiiin kiva. Mulla on aivan ihania laukkuja ja kaikenmoisia erilaisiin tilanteisiin kylläkin kohtuudella löytyy. Paitsi musta pikkulaukku. Edellinen Ripcurlin tekonahkisveska sanoin itsensä irti jo useampi vuosi sitten ja siitä asti olen silmäillyt Lilyä. En viitsi tässä välissä hankkia mitään korvikettakaan eli säästöpuuhiin pitäisi ruveta. Tai olenhan mä jo säästänytkin, mutta sitten on tarvittu niitä rahoja johonkin tärkeämpään. Ehkä sitten 40-v lahjaksi, jos ei pukki nyt satu siihen menessä yllättämään :D ;D

9. Diamonds are girls best friend. En sanoisi ei kiitos ;) Ja oikeasti olenkin saanut mieheltä mitä kauneimpia koruja ja korvakoruja miltei joka joulu ja syntymäpäivä. Vaikka ei nyt mitään aitoja timantteja (paitsi yhdet pienet korvikset toissajouluna), niin ne ovat todella kauniita ja tunnearvoltaan tärkeitä koruja minulle. Ja käytössä ihan jatkuvasti. 
Mutta olisihan tuollainen rivistö dimangeja aika ihhis tuossa nimettömässä kihlan ja vihkisormuksen kaverina hihii :)


Et sellaista pukkiseni toivoisin!
No biggies.

Eikun tämä nyt on ihan pilkesilmäkulmassa tehty koko posti. 
Oikeasti olen jo ihan ajatuksestakin todella otettu ja kiitollinen. 
Minulle joulumieltä ja kyyneleet silmiin toi rakkaan ystävän Suomesta yllärinä lähettämä Fazerin sininen-suklaalevy. 
Ja lämpöä rintaan ja kotiin toi täällä asuvan Suomikaverin meille tuomat säkilliset puuta ja turvetta takkaa varten. 
Ja rahallinen satsaus näihin muuttamishommiin takaa meille terveellisen ja turvallisen asumuksen ja se on joululahjoista tärkein.

Mutta kertokaa te muutkin nyt mitkä olisi teidän kirjeessä joulupukille, jos ihan mitä vain saisi toivoa? 
Ja bloggaajat haastan tekemään samanmoiset posti. Itsehän toki säästin kollaasikuvan tuohon tietsikan työpöydälle, jos pukki sitä vilkaisisi tulevien vuosien varalle ;)


20.12.14

PILKAHDUS JOULUA.



Täällä oli reilu viikko sitten hiukan kylmempää ja vuorille satoi lunta.
Ajeltiin kavereiden luokse kylään ja kuvasin teille tältä mun lempi-tienpätkältä pienen videon :)

Älkää huoliko; kamera visusti rattikädessä kiinni ja silmät tiessä.
Siitä johtuen videon alkupää on hiukan 'tiepainotteinen' ;)

Mutta nämä näkymät - ne salpaavat joka kerta henkeni jo seitsemän kuukauden ajalta.
Ja viikottain ainakin tuonne suunnille tulee ajettua.

Perspektiiviä arkeen ehdottomasti.
Nuo vuoret ja meri on sellaisia elementtejä, että niiden edessä jotenkin hiljentyy ja tuntee itsensä tosi pieneksi. Ne rauhoittavat ja saavat ainakin minut hymyilemään.

Mut juu, pieni pilkahdus lunta kyllä toi ehdottomasti joulumieltä.
Joulusta tänä vuonna ei tule ihan sitä toivomaamme omien traditioiden kotijoulua
ja tuntuu, että me koko perhe mielummin käännämme katseemme jo uuteen vuoteen.
2014 - ei tule ihan kovin ikävä eli heippa vaan :D

Jos kaikki menee haaveiden mukaan,
2015 tuo meille todella mieluisia muutoksia ja olen todella innostuneen toiveikas.
Mutta siihen asti, oikein lämmintä ja ihanaa joulua ja riemukasta uutta vuotta kaikille mukana pysyville lukijoille. <3

11.12.14

VÄISTÖTILA.

Long time no see, mutta elossa ollaan just ja just. Stressi on ollut aivan mahdoton ja alakulo suuri, netti taas poikki ja tavara kaikkialla paitsi oikeissa paikoissa, mutta jotenkin me nyt aletaan olla selvillä vesillä ja kai se joulu sitten meillekkin tulee :)

Löydettiin aivan superi väliaikaisasunto, missä ollaan nyt nukuttu jo viikko ja vihdoin ja viimein alkaa viimeisetki tavarat vanhasta kodista olla n. miljoonan ees-taas automatkan jälkeen täällä väistötiloissa.

Meneillään toki on vielä taistelu takuuvuokrista vuokraemännän kanssa, kenen mielestä tuo home ongelma ei ole laisinkaan validi syys päättää vuokrasuhdetta, vaikka viimeisimpä löysimme eteisen vaatekaapista lähes sientä muistuttavat talvitakin ja nupukkisaaappaat. Luojan kiitos mitään muuta ei ole mennyt pialle. Ja samalle hepulle myös kiitokset, että täällä tämänhetkisessä asumuksessa on myös kunnon pesukone ja kuivausrumpu, kun toki keittopesin perheen kaikki tekstiilit ihan varmuuden vuoksi.

Eikä siinä vielä kaikki :D Liamilla edessä yksi vuoden tärkeimmistä loppuviikoista töissä; isot 'seurapiiri'-häät, 5 pikkujoulukemut ja yhdet hautajaiset kestittävinä seuraavina päivinä. Mä hoidan sinä aikana toivottavasti vähän kerrallaan loppusiivot tuola vanhassa murjussa ja lapset saavat sen hetken pelata padilla autossa.

Eilen illalla köyttäessäni yksikseni meidän sängynpäätyjä tuonne henkilöauton kattotarakoille (perheen ainut ajokortillinen) tuulen puhaltaessa 30m/s puuskittain, mietin että tää on just niin kreisiä ja niiiiin perseestä, että nyt kun ei enää jaksa itkeä niin tekee mieli hysteerisesti jo nauraa :D

Sitä ei tosiaan tiedetä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Missä asutaan on esimerkiksi taasen kerran iso kysymysmerkki, mutta onneksi - onneksi - tämänkin keskellä, tukijoukkojen puuttuessa, jaksetaan miehen kanssa vetää samasta köydestä ja halata ja kuiskutella, että kaikki kyllä muuttuu ihan pian hyväksi. 

Blogia en tosissaan ole jättämässä, mutta kuulumisten päivittäminen on nyt jokusen aikaa aikaa harvaa, kunnes saadaan tähän elämään vähän tolkkua. Pyörittelen nyt tosissani mielessäni ihan uuden blogipohjan luomista - uutta alkua kaikella tavalla. Tosin siihen en ehdi paneutumaan vielä ennen kuin joulun jälkeen, koska nyt tietysti tämän iänikuisen järkkäilyn (muuto numero 12 viiden vuoden sisällä ajankohtainen ihan alkuvuodesta...) lisäksi priorisoin lapset ja sen, että voi jotenkin luoda heille ihanan joulunajan <3

Lämmintä joulun odotusta itse kullekkin sielä ruudun toisella puolen ja palaillaan <3 <3 <3