3.3.14

VANHOJA JA UUSIA IRLANTI-JUTTUJA.

Grafton Streetilla käy aina kuhina ja tämä kadun varrella ja sen sivukaduilta löytyykin
tosi monta kivaa kauppaa, ravintolaa, kahvilaa ja pubia.
Vuoden ajasta riippumatta kukkakojuista löytyy mitä upeimpia kimppuja.
Brown Thomas - Dublinin "Harrod's".

Täältä löytyy vaikka mitä merkkituotteita ja esimerkiksi laukkuosastolla voi käydä senttien etäisyydeltä ihailemmassa (ja hypistelemässä) upeita veskoja Mulberystä Givencyyn, Gucciin ynnä muihin vastaavin.
Vain Hermésin Birkin bagit olivat läpinäkyvien kaappien suojissa ;)

Bewley'sillä on maailman makoisimmat kaakaot...
...ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka vaikkapa Irish Breakfastin nauttimiseen.
Tarjolla myös muuta ihanaa hiilarihöttöä elegnatisti pöytiin tarjoiltuna.

Grafton streetin etelä-päädyssä avautuu iiiihana St. Stephen's Green-puisto.

Missä kätevästi voi vaikkapa juosta kolmeveen perässä pelastamassa hänet lampeen lupsahtamiselta... 
Vastapäätä St. Stephen's Green shopping centre - niin kaunis, mutta niin surkean huono ostoskeskus.
Mielummin suosittelen ottamaan ratikansen vierestä suoraan Dundrumiin vartin päähän,
minkä ostoskeskus sitävastoin on aivan huippu.
Dublinissa ja Irlannissa yleisesti ei kannata ikinä tuijotella säätietoja.

Sää muuttuu päivän aikana jatkuvasti ja vaikkapa aikaisemmissa kuvissa aamulla oli viileää ja pilvistä,
 iltapäivästä oli jo todella leppoisan lämmin ja aurinkoinen t-paitakeli :)

Iltapäiväruuhkassakin ihmiset yleensä jaksavat olla melkoisen kohtelijaita ja hyväntuulisia :)

River Liffey halkoo Dublin pohjois- ja etelä-puoleen.

Kuinka montaa mä olenkaan kävellyt tuota pohjois-rantaa pitkin keskustaan meidän vanhasta kodista...

O'Connell Street ja Millenium Spike.

Tuon kepin rakentaminen maksoi 20 miljoonaa euroa.
Ja kuulemma huipun lamppu palaa poksahti samoin tein ja sen uusimisessa kesti ainakin 3kk :)

Dublinin bussiverkosta on melkoisen kattava ja esim. numero kympin päättäri on maailman suurimman aidatun puiston, Phoenix parkin vieressä. Bussi kulkee tuosta O'Connell streetilta sinne ja puistossa on muunmuassa Dublin zoo ja sen vieressä maailman suloisin pieni Tea House. Ja meidän vanha koti on 10 metrin päässä tuosta satumaisesta puistosta <3
Grafton street on Liffeyn eteläpuolen shoppailukeskittymä ja tämä Henry street on pohjoisen puolen.

The happy ring house <3

NÄMÄ KUVAT ON OTETTU JO VIIME TOUKOKUUSSA, kun mun oli alunperin tarkoitus tehdä Dublinista pieni ostospaikkojen esittely-juttu. No koska se jäi, ajattelin nyt kaivaa ne esiin tätä postia varten.

Ei, ei olla muuttamassa Dubliniin, mutta nyt se ensisijainen kohde on Liamin kotikaupungin sijasta tarkentunut kaupunkiin nimeltä Galway. Galway on miltei samalla kohdalla kuin Dublin täysin saaren toisella puolella - lännessä ja Atlantin rannalla. Liamin vanhemmilta ja sisarusten luota sinne ajaa sellaisen pikkusen reilun tunnin ja Galwayssa onkin itseasiassa paljon Liamin sukulaisia asumassa.

Valitettavasti mulla ei sieltä taida olla yhtäkään kuvaa, vaikka olemme sieläkin käyneet yhdessä useamman kerran. Aivan ihana ja boheemi kaupunki! Just tarpeeksi sitä kotikaupunkia isompi, että tällainen pääkaupungin kasvattikin tuntee itsensä kotoisaksi :) Irlannin Tampere.

Tietysti muutto on jatkuvasti mielessä ja just nyt on meneillään sellainen puuduttava odotteluvaihe. Liam hakee kyllä töitä koko ajan, mutta tietysti tämä täältä Suomesta käsin hakeminen on vähän hankalaa. Yksi paikka näytti jo todella, todella lupaavalta, mutta haastateluun lentäminen muodostui mahdottomaksi, kun Suomen töissä oli tosiaan melkein koko helmikuun töitä aina yksittäisillä vapaapäivillä sielä täälä. Noh, ajattellemme asian niin, että kun se juuri sopiva työ osuu kohdalle, asiat loksahtelevat paikoillensa. Tilanteen hyvä puoli on se, että mikään kiirus ei ole. Kovasti haluaisimme muuttaa ennen syyskuuta ennen kuin Fionn menisi kouluun, mutta ei se mikään takarajakaan ole.

Hankalinta tästä tietysti tekee tämä malttamaton luonne :D Tosin samalla, kun olisin valmis pakkaamaan tämän kodin pakettiin, käy yhä konkreettisemmaksi mitä se muutto todellisuudessa merkitsee. Niitä fiiliksiä sivusin aikaisemmin esim. täällä, mutta nyt todenteolla omista vanhemmistani tuhansien kilometrien päähän muuttaminen, tuntuu raskaalta. Toisaalta mikään muu ei samalla tavalla pidättele ja välillä ihan halkeamiseen innostuksesta saakka odottelen elämää sielä. Niitä asioita, mitä emme täälä voi saada.

Myös Dublinia olemme välillä mietiskelleet asuinkohteena, mutta toistaiseksi tuo Galway pysyy suosikkina. Dublinissa asustelimme puolisen vuotta keväällä 2007 juuri kuin olimme ruvenneet seurustelemaan.
Tuolta A:n kohdalta sivuovesta kuljettiin talon perukoille alinpaan kerrokseen meidän pikkuruiseen kaksioon. Siis aivan pikkuruiseen, mutta meillä oli oma avotakka ja voi että miten onnelisia me oltiin siinä pienessä loukossa! <3 Ja kuvan oikealla, kadun toisella puolella, tosiaan avautui se aivan järkyttävän iso puisto - Phoenix Park.

Irlanti on aivan ihana maa. (Suomi on tietysti myös, mutta tämä posti ei kerrokkaan tästä meidän kotimaasta) Ehdottomasti suosittelen matkustamaan sinne, jos suinkin tulee sauma. Mä en ole vielä nähnyt melkein mitään, vaikka olemmekin kierrelleet jokaisella Irlannin matkalla jossakin. Ehkä mä voin sitten viedä teidätkin mukanani nojatuolimatkoille meidän kanssa ;)

Onko sielä Irlannissa käyneitä tai jopa Galwayssa käyneitä? Kiinnostaako Irlanti-postit? 
***

Me aletaan olla jo kunnossa. Tai siis mä olen ainut, kuka on selvinnyt ilman tautia. Vähän omituinen olo on kyllä tänään ollut, että vähän vielä mietityttää mitä tuleva 24h tuo tullessaan. Toivottavasti kroppa taistelee vastaan ja pääsemme vihdoin huomenna käsiksi arkiaskareisiin. Minä ainakin ryntään aamusta vaunulenkille, jos suinkin vointi sallii :) Nyt kuiteskin taasen nukkumaan eli hyvää yötä, Sara xxx

31 comments:

  1. Galway on ihana pieni kaupunki, tykkäsin siitä todella paljon, joten uskon, että saisitte rakennettua sinne ihanan kodin. Ihmiset siellä olivat mahtavia, mutta niinhän se on varmaan vähän kaikkialla Irlannissa ja luonto nyt vaan on mieletön. Sitä sadetta ja viimaa en tosin kaipaa, mutta siihenkin varmaan tottuu?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä olin jo ennen Suomeen takaisinmuuttoa tottunut sellaiseen välittömämpään kanssakäymiseen ja sitä todella odotan muutossa. Irlannissa löytyy yhä edelleen sellaista ihanaa yhteisöllisyyttä ja ihmiset auttavat toisiansa. Toki sielä on miljoona ärsyttävääkin asiaa, mutta just tuo ihmisten kohtelijaisuus ja rentous, kaunis luonto ja se kunnon talossa pihoineen asuminen houkuttelee hurjasti. Sää galwayssa toki on mitä on, mutta onneksi talvi on lyhyempi ja se aurinkokin pilkahtelee. Täytyy ostaa sadetakki :D

      Delete
  2. Itsellä tuli matkustettua Englannissa ihan hirveän vähän vaikka asuin siellä melkein 10 vuotta. Irlannissa olisi ollut kiva kyllä käydä. Eroaako Irish breakfast paljon English breakfastista? Tiedän hyvin tuon malttamattoman mielen, mutta todellakin se muutto menee sitte todella sujuvasti kun sen aika koittaa. Kaikki palaset loksahtaa kyllä paikoilleen omalla ajallaan. Mutta se odottelu...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu eroaa. Irlantilaisilla on mukana white ja black pudding ja ei papuja. Irlantilainen pekoni on kuulemma kaikista maukkainta maailmassa :S

      Mä toivon, että me muuttaessa päästään myös Brittein-saarille kiertelemään jossain vaiheessa. Lentämisestä kun en tykkää, mulle sopisi sielä matkailu vallan mainiosti. Brightoniin on tietysti ikävä, mutta myös muut alueet Skotlantia myöten kiinnostavat kovasti :)

      Delete
  3. Kyllä on tullut Galwayssa käytyä pariinkin otteeseen. Tosi symppis kaupunki! Ajattelin tänään varata lennot kesän Irlannin matkaa varten. Iik, ihanaa päästä taas sinne :) Tosi paljon kiinnostaa sinun Irlanti-postauksesi! Olen mieheni kanssa kierrellyt sitä maata ristiin rastiin monta kertaa ja aika paljon on tullut jo nähtyäkin. Rakastan Irlantia ja siellä on jotenkin minun sielunmaisemani, jonne aina kaipaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huomasitko muuten, että Aer Lingus on vissiin lopettanut reitin Dubliniin :( no onneksi sinne pääsee aika kivuttomasti muutenkin. Galway on nimenomaan symppis ja sen lähialueissa on aivan ihania paikkoja. Nyt vain täytyy toivoa, että pian natsaa!

      Delete
  4. Irlanti on tosi kaunis maa! Olen käynyt muutama vuosi sitten (ennen Neidin syntymää) Dubilinissa ja sieltä tehtiin päiväretki siihen lähelle sellaiseen ihanaan pieneen satamakylään, mikähän sen nimi nyt olikaan. Kaikki siellä oli niin vihreää ja idyllistä. Myös Dubilin oli todella viihtyisä kaupunki.

    ReplyDelete
  5. ^Mulla on selvästi joku häiriö. Dubilin = Dublin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hihi, no noita sattuu :)

      Olisikohan teillä ollut kohteena Bray? Se on ainakin tosi symppis paikka. Ja Dublinin eteläpuolella Wicklow'ssa on tosi tosi kaunista muutenkin :) tulkaa sitten Galwayhin treffaamaan!

      Delete
  6. Voi näyttää ja kuulostaa ihanalta! Itse en ole käynyt Irlannissa, mutta kovasti kiinnostaisi. Muutenkin näin koko ikäni suomessa asuneena tuo ulkomaille muutto kiinnostaa aina. En tiedä olenko päässäni romantisoinut tuon ajatuksen, arkeahan se arki on maasta riippumatta, mutta jollain lailla vaan kiehtoo ajatus asumisesta muuallakin euroopassa. Varsinkin Irlanti ja Britannia on ajatuksena jotenkin todella miellyttävä, myös Itävalta ja Sveitsi ja muut alppimaat, jossa on tullut käytyä useammin houkuttelee. Vaikka suomessakin luonto on aivan valloittavan kaunis, on se silti jollain lailla niin tavallinen omaan silmään, muualla on niin upeaa :) Ja jotenkin se erilaisuus, kun kaupungit ova vanhoja ja historiaa on ihan erilailla muualla kuin suomessa. Lis
    Ksi ajatus erilaisesta yhteisöllisyydestä ja ystävällisyydestä, jonka kuvittelen erilaiseksi kuin suomessa. Äh, vaikea selittää, mutta ajatus ulkomailla asumisesta vaan jollain lailla kiehtoo. Ajatuksena myös uusien erilaisten kokemuksien saaminen ja kielten oppiminen lapsille olisi kiva. Todellisuudesta ei sitten kyllä ole mitään käsitystä! ;) työkuviot meitä ei kyllä millään lailla vie mihinkään täältä, jopa työllistyminen jossain muualla kuullostaisi aika epätodennäköiseltä. Jonkinlaista haaveilua vain.

    Kovasti aina kiinnostaa muiden suunnitelmat ulkomaille muutosta tai ulkosuomalaisuus. Vähän myös aiheuttaa haikeutta, koska omalla kohdalla tuskin koskaan tulee toteutumaan. Mutta juu, kiinnostaa kyllä Irlanti-jutut! Niin ja paljon tsemppiä teille kaikkeen, niin työnhakuun kuin muuttoonkin liittyvään!

    -Pilvi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Just noista samoista syistä mä aikanani muutin ja Suomeen muutto tulikin oikeastaan meille itsellekkin yllätyksenä. 5 vuotta täällä tuli just täyteen ja se syyt, miksi alkujani muutin, tuntuvat vielä ihan yhtä tärkeiltä. Toki ulkomaillakin kn ihan tavallista arkea, mutta kyllä se silti tuntuu jotenkin erilaiselta. Suomi on upea maa, mutta täällä on sellaisia juttuja, mitkä ahdistaa ja huomaan itsekkin muuttuvani täällä aina aika takakireäksi ja negatiiviseksi tyypiksi. Irlannissa varsinkin ihmisilä on aina "a cup half full" kuin taas täälä just toisinpäin - jos tiedät mitä tarkoitan.

      Meidänhän on sillä tavalla "helpompaa" lähteä, kun kyseessä on toinen kotimaa ja minullakin on sielä sosiaaliturvatunnus sun muut asiat valmiiksi. Galway, vaikkakin tuttu paikka päivävierailulta, on minulle pieni hyppy tuntemattomaan, mutta mies on sielä aikaisemmin asunut :)
      Ämä olen niin monta kertaa muuttanut maasta toiseen ja aloittanut alusta, että tämä menee melkein jo rutiinilla :D toki lasten kanssa tilanne on vähän vakavampi ja ihan mitään mega-riskejä ei voi enää samalla tavalla ottaa. Mutta onneksi meillä on aikaa. Suunta sentään on selvä ;)

      Delete
  7. Aivan ihanan näköinen kaupunki, uskon että olette tuolla viihtyneet. En ole Irlannissa käynyt, mutta mielelläni menisin kyllä. Sitä ennen luen innolla sinun postauksia Irlannista ja teidän perheen sinne muutosta, sekä katselen kauniita kuvia. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä monesti mietin osaavatko ne Irlanilaiset itse arvostaa sitä kauneutta kaikkialla? Mä olen aina ihan haltioissani oli sitten kaupungissa tai varsinkin maaseudulla. Mieletöntä ja toivottavasti pystyn tänne myös tuomaan palasen sieltä.

      Delete
  8. Elsi-tytöstä kasvaa siis galway girl. :) se on ihana laulu.

    -maisa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä en ole tuota laulua kuullutkaan. nyt pitää heti etsiä se :)

      Delete
  9. me oltiin miltei muuttamassa 2007 alkuvuodesta, limerickiin. sitten jänistettiin kun meillä oli 4kk ikäinen esikoinen. aina välillä harmittaa, millaiseksi meidän elämä olisi voinut siellä muodostua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että! Töiden perässä vai? Mä en olekkaan Limerickissä käynyt. Ainostaan siinä lähistöllä.

      Delete
    2. joo, töiden perässä :)

      Delete
  10. mikä ettei Galwayhin, Irlannissa on kyllä monia ihania paikkoja. ja monia vielä näkemättä tarkemmin, vaikka olen siellä melkein neljä kuukautta yhteensä reissannut. joskus vielä harmittelen, etten irlantilaista miestä reissuilta löytänyt, mutta sentään pippurisen punapäisen tytön äidiksi olen päässyt sittemmin. uskon, että teillä tulee menemään siellä oikein mukavasti, kun miehesi kuitenkin on sieltä kotoisin. luonto on niin kaunis ja ihmiset mukavia, joten säänkin kanssa oppii elämään. Irlanti-juttuja siis tänne vaan!!!

    Hanneli

    ReplyDelete
    Replies
    1. Irlantilaiset miehet on aika ihania ;) Saas nähdä tuleeko tuosta Elsistä punapää, kun sitäkin geeniä on miehen puolelta jaossa.

      Kyllä Irlantil tuntuu jo nyt toiselta kotimaalta, mutta toki se jännittää ja mietityttää miten kaikki käytännönasiat järjestyy jne.

      Mutta juttuja tulee toivottavasti lisää sitten ;)

      Delete
  11. Nojatuolimatkalle hep! Olipa ihana tihrustaa näin nukkumaan mennessä puhelimen näytöltä tämmöisiä matkakuvia, kiitos! Ihan ku olis ite ollut tuolla :)
    Tuo malttamaton luonne on paha, mulla on sama taipumus enkä millään malta odottaa kaikkia kivoja juttuja. Silti ne asiat aina menee just niinkuin on tarkoitus.
    Kauniita unia nyt, mä alan unille myös!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Äh joo me ollaan molemmat huonoja oottelemaan ja nyt just ei mitään muuta voi!

      Delete
  12. Kiitos näistä kuvista, oli ihanaa nähdä kuvia tuosta hurmaavasta saarivaltiosta. :)

    Galwayssa tuli käytyä syyskuussa 2003 häämatkallamme. :) Majoituimme ihanaan bed and breakfastiin sviittitasoiseen huoneeseen Hanlonien pariskunnan luokse Shantalla Roadille tuolloin. (Vieläkin muistan nuo nimet, siellä oli jotenkin niin ihanaa!) Vietimme osan häämatkasta Dublinissa majoittuen Temple Barin yläkerran hostellissa ja osan vietimme tosiaan Galwayssa. Kävimme myös Cliffs of Moherilla, yksi henkeäsalpaavimmista luonnonkauniista paikoista, jonka olen nähnyt! :)

    Mutta joo, mopo karkasi käsistä ja eksyin vähän aiheesta... ;) Toivon, että se miehesi työpaikka ja perheenne asuinpaikka kevään aikana selviää ja pääsette unelmissanne eteenpäin. Voin vain kuvitella sen tunnemylläkän, joka mielessäsi jyllää. Kaipaus läheisiä kohtaan täällä ja toisaalta into kaikkea tulevaa kohtaan... Kaikkea hyvää teille ja toivottavasti voitte koko jengi taas hyvin! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaapa ihanalta häämatkalta! Cliffs of Moher on upea paikka. Sinne haluan vielä uudestaan :)
      Hauska tuo B&B Hanlon's. olin nimittäin Dublinissa töissä Hanlon's nimisessä pubissa :)

      Delete
  13. Ihanaa ihanaa että olet tullut takaisin. Olen käynyt tasaisin väliajoin tätä sivuasi katsomassa miettien että yksi lempiblogeistani on poistunut. Voi sitä hymyn määrää tänään kun päivitin sivun ja huomasin että olet tullut takasin jakamaan ajatuksiasi, arkeasi ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. KIITOS!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi miten kiva kuulla! Tahti on nyt ollut silti vielä vähän hidasta, mutta toivottavasti tämä tästä piristyy :)

      Delete
  14. Kyllä kiinnostaa Irlantijutut, ihanalta näyttää! Olen käynyt Englannissa varmaan 15 kertaa, mutta Irlantiin en ole jostain syystä lähtenyt vaikka mielessä on ollut useamminkin. :) Ja I feel your pain, mun vanhemmat ovat asuneet koko ajan ulkomailla siitä asti kun meidän lapset syntyi.. Eka Hongkongissa ja nyt Jenkeissä. Oishan se kiva saada vähän hoitoapua enemmän kuin kerran pari vuodessa. :)

    Tuli tuosta edellisestä postista mieleen että mun vanhemmat kävi joulun aikaan samassa museossa meidän 2 ja 3,5v lasten kanssa. Isompi oli innoissaan ollut hieman kovaääninen ja säntäillyt, jolloin joku 50v fiinimpi rouva oli sanonut mun vanhemmille että "meillä on tapana olla vähän tasokkaamin täällä museossa"... :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Englanti onkin itseasiassa mulle vielä sellaien "omampi" maa. Tykkään ihan hirmuisesti ja jos nyt ei olisi järkevyyden kannalta ajateltava perheiden sijaintia ja lapsia, muuttaisi Brightoniin takaisin viivana. Toivottavasti tuolta Irlannista käsin sinnekin on helpompi matkustaa :)

      Hih ja aikamoiset nauruntyrskähdykset sai aikaan tuo rouvan kommentti. Meidän jamesin menosta oli tasokkuus ainakin niin kaukana, kuin olla ja voi :D Painoin vessassakin sitä hätähälyytys-nappulaa ja sen semmoista...

      Delete
  15. Ilman muuta lisää Irlanti-juttuja. Ja itse odotan innolla tarinoita muutosta ja siitä, kuinka se arki siellä sitten asettuu paikoilleen :) Irlannissa ei ole tultu käytyäkään ja ollaan juuri suunnittelemassa tyttöjen viikonloppua keväälle. Sainpa vaan idean et jospalähdetisiin Irlantiin.

    ReplyDelete