10.12.13

HANG IN THERE MAMA!

Huuuh, en tiedä mistä aloittaisin? Mulla on tuola jo viime viikosta sellainen kuulumisposti kirjoitettuna, mikä oli tarkoitus julkaista jo päiviä sitten :D Hektistä on. Ei voi muuta sanoa.

Tiivistettynä meillä on joulukuusi, leikkasin hiukset, Elsi kasvaa kohisten, äiti on nuutunut jne.

Tiedättehän te mamat, että lapsilla on kaikenmoisia vaiheita, mitkä aina vain sekoittavat pakkaa, kun luulet johonkin tottuneesi? Tähän alkuunhan pienellä ihmisellä tulee vaikka minkämoisia mullistuksia pienessä kehossa ja en voi tarpeeksi kiittää ihanaa Emmi-lukijaa Tukholmasta, kun Jamesin aikaan suosittelit tätä Wonder weeks-kirjaa. <3

Se on varmaan pelastanut minut nyt jo toiseen kertaan. Kirja siis selittää tutkimusten tulosten varjossa näitä suuria lasten kehitysharppuksia ja miten ne vaikuttavat lapseen 0-18kk ikäisenä. Harppauksia edeltää tyytymättömämpi, äkäisempi jakso, mikä ollaan voitu aika tarkalleen rytmittää lasketusta ajasta etiäpäin. Nämä tyytymättömämmät jaksot siis yleensä enteilevät ensimmäistä hymyä, käsien löytämistä, kääntymistä jne. jne.

Jo Jamesin kohdalla hyvin pian huomasin, että kirja pitää kutinsa ja nyt vielä enemmän. Jotkut lapsukaiset oireilevat enemmän ja toiset vähemmän. Se voi olla koliikkimainen itku yhden illan taikka pari viikkoa putkeen (=James). Tässä 7 viikon tienoilla alkava stormy phase voi jatkua viikon parikin ja enteilee niiden omien nyrkkien löytymistä ja muutenkin erilaista aktiivisuustasoa. Ja sitä tässä nyt eletään hyyyyvin vahvasti. Kirjan mukaan vauva saattaa mm. roikkua äidissä kaikkineen päivineen ja olla tyytymätön, jos ei ole äidin käheisyydessä, lupsutella tisua/pulloa ilman varsinaista nälkää, nukkua huonosti varisinkin, jos yrittää siirtää sylistä. 

Ja voi kyllä, rasti jokaiseen ruutuun! Jos aikaisemmin kyhjötin sohvan nurkassa vauva sylissä kaiket päivät, niin nyt vielä kaksi kertaa enemmän. Muuten säyseä tyttösemme on muutamaan otteeseen esitellyt äänialaansakkin iltaisin, mutta ei veljiensä veroisesti sentään onneksi. Olen enemmän kuin kiitollinen meidän tukijoukoille jeesailemisesta poikien kanssa, kun mies on töissä <3

Eli blogi viettää nyt ainakin viikon päivät tekstien osalta hiljaiseloa. Viikonlopuksi meillä on vielä tulossa perhettä Irlannista ja juhlimme vähän Elsiä. Jos tämä neitokaisen meno jatkuu vielä ensi viikollakin, taidan suosiolla odotella come backin kanssa joulun yli. You never know ;) 

Kerrottavaa ja kirjoitettavaa ja kuvattavaa olisi taas kerran vaikka kuinka, mutta tietysti priorisoina vauvan ja muun perheen ensin. Ei sillä, tätä omaa henkireikää ja harrastusta on suoraansanoen ikävä! Kunhan tämä maaginen harppaus sitten tulee ja toivottavasti asiat rupeavat tässä taloudessa hiukan helpottumaan, niin ehdottomasti raivaan jostain kohdasta aikaa omille jutuilleni ja blogille - se on selvä!

Uutena vuotena rupeavat ajatukset pikkuhiljaa kääntymään Irlannin suuntaan ja toivottavasti itsekkin pystyn pikkuhiljaa jatkamaan projektia oman itseni kanssa. En malta odottaa!

Naturligtvis meitä voi edelleen seurailla instagramissa ja vähän mietin, että voisin jotain pikku morjenstuksia heitellä tuonne blogin facebookinkin puolelle eli sitäkin kautta voipi Epätäydellistä naista seurata!

Jees, nyt täytyy jatkaa hommia! Toivottavasti kuullaan pian! Sara xxx

11 comments:

  1. Jaksamisia! Onneksi kaikkien lasten vaiheiden kanssa - ne ei kestä loputtomiin. Jotain erilaista tulee tilalle. Pitää kyllä itsekin tuo kirja lukea, niin jos se tieto auttas sitte ymmärtämään ja jaksamaan uuden tulokkaan kanssa. Kokeilin muuten tota pähkinäseosta ja kirjotin siitä blogiinkin. Hyvää oli! Oikein ihanaa joulunaikaa, jos et ehdi päivittää blogia ennen joulua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu kannattaa jostain metsästää tuo kirja. omani tilasin aikanaan amazonista ja ei ollut kovin kallis :) Sullakaan ei ole enää pitkä odotus <3

      Delete
  2. Jaksamista:) Mutta kiva kun kirjoitit tämän!

    Meillä on hyvin samanikäiset vauvelit, tyttäreni täyttää 2 kk nyt pe 13. päivä...Tissillä roikutaan, kiukutaan, sylissä nukutaan ja ilman äitiä ei vain pärjää. No ei vauvan tietty tarvikaan, mutta tässä on sellainen jännä sävy, että kun olen salilla tms. niin kiukkua ei juuri esiinny. Että yksinoikeudella äidille:) Ja tähän kun lisätään 2- ja 3-vuotiaat uhmikset sekä eskarilaisen vaiheilut. Oh my... Kiirettä pitää näin joulun alla. Partiotontut on ihmeissään..

    Mutta vaihe kerrallaan eteenpäin, ehkä näiden kanssa sitten on enimmät selätetty kun täyttävät 30v. Rakkaita ne on silti<3
    http://mamainprogess.blogspot.fi/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, sä pääset jopa salille käymään! Musta olisi ihana jo päästä kuntoilemaan, mutta miehen työvuorot on niin epätasaisesti pitkin viikkoa, etten voi toistaiseksi sellaista kuvitellakkaan. Mutta juu, vaihe kerrallaan. Vauvavuosi menee niin nopeasti kuiteskin :)

      Delete
  3. Paljon jaksamista päiviisi. Kirja kuullostaa mielenkiintoiselta, täytyykin varmaan lukea se. On totta että lasten eri vaiheet liittyvät kehitykseen ja oppimiseen ja vaikeiden jaksojen jälkeen tulee hetkeksi rauhallisempi ja tasaisempi aika.

    Ihanaa joulun odotusaikaa ja palailet kun aika koittaa. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. On todella mielenkiintoinen varsinkin kun tuo säännönmukaisuus tosiaan toteutuu. Ensin kiukutellaan ja sitten tulee uusi taito ja taas seesteisempi vaihe :) harmi ettei tähän äidin härdelliin ole mitään kaavaa :D

      Delete
  4. Voi kun mukava kuulla, että kirja on siellä menossa mukana! Meille se oli todellakin se mieltä rauhoittava tekijä kun huonot kaudet nostivat päätään. Auttoi ymmärtämään pientä. Jännä juttu, tarvitsisin juuri tuollaista kirjaa nyt, kun meidän 2v2kk on myös alkanut roikkumaan äidissä. Mikähän kehittskausi tässä on kyseessä? Lämpimiä joulunajan terveisiä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos,kiitos,kiitos niiiiin paljon, kun siitä silloin mainitsit :) Iloisia joulutervehdyksiä myös sinne!

      Delete
  5. Jaksamisia Sara! Mulle esikoisen aikana jo eläköitynyt neuvolantäti sanoi osuvasti, että pienen vauvan ja lapsen elämä on yhtä vaihetta - yksi on aina alkamassa ja toinen loppui jo, ettei sitä ehtinyt huomatakaan. Kiva, jos kirjasta on ollut apua. Onneksi Elsi on jo kolmas lapsenne, sekin auttaa suhtautumaan asioihin eri tavoin.

    Voikaa hyvin ja hyvää joulun aikaa koko perheellenne! *<:o)

    PS. Emmille: meillä on samanikäinen tyttö tuo kolmonen ja on tosi omatahtoinen ja toisaalta ihan kiinni äidissä. Uhmaa ja eroahdistusta (eli tietynlainen itsenäistymisaskel ja äidistä erinäisenä ihmisenä olemisen huomaamista), näin tulkitsen. Olen kuullut paljon hyvää Uhmakirjasta ja useassa blogissakin sitä on mainostettu. http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513167259

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Hertta :) kuulostaa juuri tuollaiselta. Hyvin itsenäinen, muttei kuitenkaan. Täytyypä katsoa tuo kirja. :)

      Delete
    2. Voi kyllä - tämän kolmannen kanssa osaa kyllä tavallaan laittaa asiat suhteisiin ja tietää jo mitä odottaa :) Kova kiirushan tässä aamusta iltaan on ja kova työ, mutta näin mä osasin jo etukäteen arvaillakkin ;D

      Delete