4.2.13

KOTIKOTONA.

Täälä me nyt sitten vihdoin olemme - vanhempieni luona. 

Muuttoviikko osoittautui arveltua haastavammaksi. Eikä vähintään siksi, että perjantaina sekä Liam nyrjäytti nilkkansa pahasti, että minä leikkasin aikamoisen biitin vasemman peukaloni päästä ruokaa laittaessa. Kuka olisikaan arvannut miten kipeästi peukalo (vasenkin) on tarpeellinen rintsikoiden hakasia sulkiessa, laittaessa sukkahousuja vauvalle, farkkuja vetäessä ylös ja puhumattakaan pienen pyllyn pesemisessä? Ihan noin niinkuin pieninä esimerkkeinä :)

Ja olihan se kieltämättä varsin vaikeuttavaa pakatessa kahteen makuuhuoneeseen n. 90% koko elämästä ja loppuja raahatessa tänne kotikotia. 

Hämmentävää kyllä, en millään malttanut odotaan, että saimme painaa oman kodin oven takanamme kiinni ja vihdoinkin aloittaa tämän vierailurupeaman. Toistaiseksi olo täällä vanhempieni luona tuntuu kerrassaan rentouttavalta ja turvallisen kotoisalta. Laukut on purettu ja meillä on tämä oma huoneemme täällä, missä minäkin koko lukioiän asuin. Aika söpöä olla täälä nyt oman perheen kanssa. 

Lapsetkin ovat sopeutuneet aika kivasti. Tietysti isovanhempien läsnäolo on superkivaa ja täytyy sanoa, että tämä yhdessä tekeminen on kyllä hurjan hauskaa. Fionn kerran taisi kysyä, että "mennäänkö kotia?", mutta siinä se. Toivottavasti kaikki miljoonat selitykset putkirempasta, uudesta kylppäristä, vierailusta mummilassa siihen asti, että lumet sulaa jne. ovat menneet edes jokseenkin perille.

Ihanaa päästä nyt myös ajan kanssa surffailemaan lemppari blogeissa, mutta ennen sitä vastaan nuihin aikaisempiin kommentteihin. 

Ihanaa alkuviikkoa sinne ruudun taakse!

8 comments:

  1. Meillä oli tietty vähän eri tilanne tuossa kotikotona asumisessa, mutta ihan samat fiilikset oli alussa. Oli jotenkin tosi jännä asua siellä oman perheen kanssa omassa vanhassa huoneessa. Ja tosiaan sitä omaa aikaa löytyi aina kivasti pitkin päivää, kun tytöt olivat ukin perässä koko ajan. Hermot kiristyivät vasta sitten loppua kohden... ;D Ja ajattele kuinka iso tuo pienin on kun pääsette kotiin takaisin!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. hihi, juu tämä voi olla tätä alkuhuumaa :)

      ja niin J on sitten jo 1v1kk!

      Delete
  2. Kotikotona on aina mukavaa - ainakin jonkin aikaa. Parin viikon paasen vanhempien luokse pojan kanssa ihan vaan lomailemaan pariksi viikoa ja odotan jo sita, etta pojalla riittaa viihdyttajia ja mamman lomasuunnnitelmat on nukkuminen/makaaminen & lukeminen/valmiiseen ruokapoytaan tuleminen ja ehka parina iltana ulos meneminen. Heaven :) Toivottavasti teidan "evakkoaika" menee hyvin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. ah kuulostaa ihanalta! me lähdetään täältä heti perään Orlantiin anoppilaan ja silloin minäkin saan rentoutua ja levätä parhaiten, kun anoppi ja appi tietysti intopinkeenä haluavat hoitaa poikia :)

      Delete
  3. Huooooh, onpa iso helpotus, että rumba on ohi teillä! Rentouttavaa kotoilua teille!

    ReplyDelete
  4. Oi voi peukkua ja nilkkaa, mutta onneksi isoin ponnistus on nyt ohi! Ihanan positiivinen olet:) /Bianca**

    ReplyDelete
    Replies
    1. nilkka selvisi nyt nyrjähtäneeksi ja mies sai kepit ja kaikki. peukalo onneksi jo parantumaan päin :)

      Delete