30.10.12

PÄÄTTÖMÄT.

n. sekunti tämän kuvan oton jälkeen kävin hakemassa vaatehuoneesta
sukat jalkaan ja sillä aikaa isoveli oli piirtänyt vauvan naaman täyteen viivoja.
kuulakärkikynällä.
ja meillä on tänään taloyhtiössä vesikatko koko päivän.
eikun mummilaan siis!

Voi vitsit miten järkyttävän iloiseksi mä tulinkaan, kun osa teistä vanhoista kavereista on jo bongannut nämä uudet sivut. Kiva kun viitsitte vielä kommenttiakin jättää, much appreciated :)

Yksi syy tietysti sen vanhan blogin sulkemiselle oli tämä lapsien kuvaamisesta syntynyt kohu. Sen verran rupesi nuo kasvokuvat minuakin ahdistamaan, että nyt jo suljin sen edellisen sivuston täysin. Loput kaverit sitten toivottavasti löytävät tänne, kun löytävät. Jos löytävät.

Kauhean kinkkistähän tämä lapsikuvausjuttu on. Osa minussa ei nää siinä mitään pahaa ja en mitenkään pääse niiden kuvien väärinkäyttäjien sielunmaailmaan mukaan ja ehkäpä naivistikkin ajattelen, että kuka nyt näitä ilman lupiansa lainaisi?

Olen itsekkin ollut lapsena aika paljon aikakauslehdissä kuvissa ja se ei minua millään tavalla tänäpäivänä ahdista. Itseasiassa niitä kuvia on aika hauskakin katsella. Mutta ne lehdet ovat jo aikoja sitten lentäneet roskiin ja nyt sitä oikeastaan vasta oikeasti rupeaa käsittämään, miten 'ikuisesti' kuvat ja kirjoitukset netissä säilyvätkään.

Huoh. No jokatapauksessa tästä etiäpäin täällä näkyy pojista vain hiukan vähemmän tunnistettavia kuvia, mikä tekee minut tavallaan surulliseksi. Lapsien kuvaus on niin ihanaa ja tottakai onnistuneet otokset tekisi mieli näyttää kaikelle kansalle. Poikien nimet täällä varmasti vilahtelevat, kun ne nyt on aikaisemminkin julkistettu. Hihii, sitäpaitsi James ei edes ole Jameksen oikea etunimi, vaan kutsumanimi.

*****
Hehee, tämä postikin on nyt sitten kolmessa osassa kirjoitettu päivän mittaan. Osa aamulla ennen daddyn töitä, osa kännykällä päiväuninukutuksen lomassa ja nyt sitten illasta, kun muu perhe kokkailee iltaruokaa. Kyllä tämä bloggailu tästä :) Mun perhekkin oli innoissaan, kun avasin tämän taas. Äiti vähän pyörittelikin silmiä, kun kerroin edellisen äkkinäisestä sulkemisesta....

12 comments:

  1. Nytpä jäi vaivaamaan mikä se OIKEA nimi onkaan Jamesilla ;)
    Tuo on kyllä niin kinkkistä. Mullakin tekis niin mieli aina julkaista mahtavia kuvia pojasta, mutta sitten.. Niin, kai ne omina muistoina on kaikista parhaimpia? Vaikka en ole pitkään aikaan (kaks kuvaa pojan syntymän jälkeen ja nekin otin pois kun alkoi ahdistaan..) blogissa kasvokuvia laittanut pojista, niin nyt olen alkanut rajoittamaan myös pojan kuvien laittoa facebookiin. Tai jos olen laittanut, niin nekin olen rajannut vain osalle kavereistani.
    Kinkkisiä juttuja nämä, mutta on se silti kiva, että oot takas!

    (piti itekin ihan avata kone, että sain sut tuonne hippusen listaan, jotta pääsen kännykällä selaamaan, heh)

    Anu

    ReplyDelete
    Replies
    1. hihii, sitä en varmaankaan koskaan paljasta sitä oikeata nimeä ;) olisi niin kiva, että noita kuvia voisi suojella jotenkin paremmin, että voisi niitä kasvokuviakin laittaa. tai no voihan nuo vesileimat lätkäistä nenän päälle, mutta eipä sekään välttämättä auta. hmmm.

      Delete
    2. James on hyvä nimi ja kelpaa mulle :)

      Delete
  2. mä kyllä tykkään päistä ja nyyh..

    Taidan kohta olla ainut huono äiti, joka lapsiensa naamoja kuvaa ja jakelee..
    ..no kaikki tyylillään ja tappni en muuta..
    lapseni tykkää olla kuvissa ja en osaa pelätä pahinta.. piste ja piste!

    ReplyDelete
    Replies
    1. hih no sinä saat päitä katsella perjantaina :) äh ja kaikki tekee omat päätöksensä. mä oon ehkä vain hiukan hysteerinen.

      Delete
  3. Hih, Mun täytyi oikein ääneen täällä lukea tuo ensimmäinen kuulakärkikynäjuttu, onneks meillä ei vielä oo sellasta keksitty...tuo pienempi menee kyllä ehkä niin kovaa karkuun, että ei kerkeä siihen mitään piirtelemään. :) Kai se pois lähti kuitenkin?
    Mäkään en osaa pelätä kauheasti, mutta silti tuo lasten kuvien julkaiseminen on alkanut mietityttämään...

    ReplyDelete
    Replies
    1. muo niin nauratti, että torumiset eivät oikein vissiin meneet perille. tuon kellojen siirron takia pikkuveli nukahti ihan kamalan aikaisin eikä siis päästy heti aamupäivästä pihalle. sitten kun hän vihdoin heräsi, isoveli oli niin mahdottoman kyllästynyt että keksi sitten tällaisen tempauksen. edes vedellä ei lähteneet vaan mun siskonlta löytyneillä peppupyyhkeillä...

      en mäkään oikein osaa pelätä, mutta sitten toisaalta joo. hirveän vaikeata :/

      Delete
  4. Jee, ihanaa että olet tullut takaisin! Harmitti oikeasti, kun luin, että olit lopettamassa. Onneksi tulit takaisin ja minä olen sitä mieltä, että bloggaamisen kautta saa itselleen myös paljon hyvää mieltä. Ihan ilmaiseksi vielä. Minä ainakin jaksan paremmin arjessa, kun saan sen pienen hetken päivässä/viikossa itselleni. Olen vahvasti sitä mieltä, että se tekee minusta vain paremman äidin.

    Samoilla linjoilla olen tuon lapsien kuvien suhteen, omassa blogissani olen myös vetänyt rajan siihen, että kasvokuvia ei ole. Jos aikanaan sitten itse haluavat ne laittaa, niin ok, mutta nyt mennään näin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tosi kiva, että löysit tänne. Ja juu, vähän hömppäät arvitaan eiks vaan :D Ja hömpämpään suuntaan tämä meno taitaa tästä mennäkkin ;)

      Delete
  5. Hei jee, mäki löysin tänne. Ehdin ehkä kaks kertaa kommentoida edelliseen ni johan menit ja lopetit! Mutta jee comebackille!

    Mulla on kans päätön lapsi blogissa, tai sellainen takaraivo/selkälapsi, ollut alusta asti. Jotenkin siihen on tottunut, vaikka alussa huvitti :) Nyt on ollut itseasiassa ihan kiva harrastaa vähän luovuutta niin että saa kauniita kuvia vaikka sen kuvankauniin nassun piilottaakin :) Tekee tästä(kin) harrastuksesta (valokuvaamisesta ja bloggaamisesta) astetta haastavampaa tai jopa jännempää :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hihi takaraivolapsi :D Mut juu, mä kanssa pohdin että eihän se pärtstä se tärkein ole vain oikeanlainen tunnelma. Kuvat voivat olla kauniita niin monella muullakin tavalla :)

      Ja welcome back. Nyt yritän olla muuttamatta mieltäni.

      Delete