29.10.12

ENSINKIN.

Tässä sitä taas ollaan siis. Ehdinhän mä viikon ollakkin ilman blogia. Voin kertoa, että on aivan mahdottoman noloa/kiusaannuttavaa/innostavaa/mietityttävää ja kaikkea siltä väliltä palata tähän tuttuun ja rakkaaseen harrastukseen. Tuntuu aika jäätävän pöljältä tehdä lopettamisesta niin big deal ja sitten tullakkin takaisin...

Mies jaksoi tosiaan tämän 7 päivää katsella minun märehtimistäni, kunnes ehdotti, että kuules 
"What if you started the blog again? You've become way too miserable for my liking. If the only reason why you don't dare to is your pride, then you definitely should start over."

Ja totta tosiaan - läppäri on pysynyt kiinni ja hiukkasen vain olen surffannut kännykällä - enemmänhän aikaa tässä on ollut käsissä. Enemmän aikaa tajuta, että

- en vieläkään tykkää katsoa tv:tä
- 2 suklaalevyä viikon sisällä ei tee hyvää mieltä taikka ihmeitä sokerittomalle ruokavaliolle
- en ole yhtään sen parempi mutsi ilman blogia. ehkä jopa huonompi, koska en saa kanavoitua mielessä juoksevia juttusia mihinkään.
- blogi näyttää vaikuttaneen aika positiivisesti myös pukeutumisintooni, sillä olen oikeastaan nyt viikon hengannut legginsseissä. great.

Toisaalta on tässä niitä positiivisiakin puolia ollut:

- olen mennyt melkein joka ilta ennen klo: 24:00 nukkumaan ja teoriassa voisin olla pirteämpi, jos perheen pienin ei olisi päättänyt ruveta kukkumaan yökausia
- olen myöntynyt katsomaan miehen kanssa yhden leffan dvd:ltä ja se oli kyllä ihan kivaa
- olen kutonut 1/10 kaulahuivia
- olen puuhastellut normityyllillä kotihommia, mutta en kyllä ole mitään mahtavia saanut aikaan.


Anyhow, ongelma koko tämän bloggailun juupaseipäs-kohtalon ytimessä taisi olla lähinnä se, että halusin muuttaa blogin suuntaa ja halusin suojata aika ison osan tuon edellisen version henkilökohtaisempia tekstejä ja kuvia, mutta en silti halunnut poistaa niitä. Järkevämpihän olisi jo alun alkaen vain alottanut tällain uuden blogin ilman sen suurempia draamailuja, mutta minä olen vain niin minä. Impulsiivinen. Tästä lähtien lupaan hiukan miettiä ennen toimimisia...

Kaikista kamalinta koko asiassa oli se etten mä ole ottanut yhtään kuvia. Ja mikä oikeastaan sai mut katumaan tätä päätöstä lopettaa kaikista eniten oli se, että on tulossa koko vuoden tunnelmallisin vuodenaika, mikä innostaa väkertelemään jos jonkinmoista ja mulla ei ole ketään kenen kanssa jakaa niitä fiiliksiä ja kuvia. Kovan pohdinnan tuloksena oikeastaan vain tajusin, että ennemmän tämä blogin pitäminen antaa kuin ottaa. Ja kunhan teen tätä vain ns. omalla ajallani, enkä valvo tietokoneella yökausia, tämä on oikeastaan vain aivan huippujuttu.

Mikä tulee muuttumaan on se, että postit tapahtuvat jatkossa täysin sen mukaan miten on aikaa. Tietyllä tavalla olin jo viime kuukausina kokenut jotain painettakin postitella tiuhaan tahtiin. Ihan itse nekin paineet itselleni loin elikkäs hus se pois ja jatkan bloggailua vähemmän ryppyotsaisesti.

Huuuuuuuh, uskallankohan painaa tuota 'Julkaise'-nappulaa? Taidan uskaltaa :)

49 comments:

  1. Replies
    1. Juu :) Aikamoista myrsyä tämä naisen elämä, kun pitää näin mieltään muuttaa... x

      Delete
  2. JEE JA ON NIIN ILOINEN!! kuka sitä telkkaria enää katsoo? Jos paras ohjelma on tällä hetkellä Hansin matkassa, niin ei hyvin mene ei..

    Perjantaina nähdään!!!!

    ReplyDelete
  3. eli oon.. sulla muuten sanavahvistus päällä.

    t. blogaaja legginsseissä

    ReplyDelete
    Replies
    1. Äh, mä arvasin että jotain unohtui. Nyt on pois päältä - öitä!

      Delete
  4. Jee! Kivaa Sara ku oot takas :) vaikka taisinkin ymmärtää myös pointtisi pois jäännistäkin :D
    Mut ainakin sait miettimään bloggailua lopettamis-päätökselläsi ja nyt ajatukset on aika samat kuin sulla tässä postauksessa (miinus että mulla on edelleen paska kamera jne :D).

    Kivaa viikkoa!

    Anu

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hip hei Anu, aika järkkyä huomata miten olennainen osa joku tämmöinen harrastus voi olla omaa hyvinvointia, mutta toisaalta miksipä sitä sitten itseltään kieltämään :) Oikeastaan aika hauskaa aloittaa "alusta" :)

      Kivaa viikkoa myös sulle!

      Delete
    2. Mullakin postausvälit on mitä on (välillä sitte pakko purkaa pahimmat tuonne hippuseen ;D), mutta kyllä kai sitä koukussa on, kun joka päivä edes ajattelee blogia. Viikonloppuna yritin tietoisesti itsekin olla edes vilkuilematta, kun uniin tuli muita bloggareita ketä en ole edes tavannut koskaan kasvotusten :DD

      Delete
  5. Tosi kiva, kun tulit takaisin :). Vastahan mä löysin tämän kivan blogin ja harmittelin jo lopettamista. Ja hei älä turhia stressaile. Mulla postaus tahti on 1 postaus viikossa ja joskus menee jopa 1,5 viikkoa ja joinakin viikkoina saattaa olla pari postausta.

    Omaan tahtiin vaan niitä omia ihania juttujasi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Daniela kannustavasta kommentista. just tällaiset kyllä antaa lisämotivaatiota jatkamaan. kiitos <3

      Delete
  6. Löysin sen vanhan blogisi noin puoli tuntia sitten. Ja olin että höh, tätähän mä olisinkin mielelläni lukenut, harmillisesti lopetuspäätös on viimeisin teksti.
    Kunnes hah! Täällä uudella alulla.
    Eli jään seurailemaan!

    Ja olen ihan samoja asioita miettinyt mutta päässyt tuohon "lopputulokseen" ennen kun olen ehtinyt lopetuspäätöstä tehdä. Tämä sinun tekstisi ikäänkui naulasi sen että lopetan ne lopettamismietinnät ja jatkan blogia mutta todennäköisesti lapset häivyttyvät sieltä kuin itsestään kasvaessaan isommiksi :) Itse saan blogattua kyllä niin ettei se ole lapsilta pois, harmittavasti kuitenkin sekin aika välillä tosi kortilla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moikka Anana! Täältä löydyn nyt juu ja taidan lopetta koko vehtaamisen. Justiinsa nyt aika on tosiaan aika kortilla, mutta kyllä mä sitten tykkäänkin sen pienen ajan (mikä liikenee) kuluttaa juri tähän. Ehkä opin nyt tästä viikosta vähän vähemmän ehdottomaksi ja välillä siis harrastan jotain muutakin ;)

      Kiva kun tulit mukaan ja kiva kun kommentoit!

      Delete
  7. kivaa =) itselläni on ollut blogi 2005 lähtien, välillä pitkiäkin aikoja poissa ja välillä taas tekisi mieli postata monesti päivässä :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vau, sähän olet jo ihan 'veteraani'. Mä olen niin hitsin ehdoton tyyppi. Just tuota pitäisi opetella, että kirjoittaa vain silloin kun juttua sopivissa määrin riittää :)

      Delete
  8. Jee! Kiva että jatkoit kuitenkin :) Ja mullahan on kanssa tuo postausten tahti aika vaihteleva, eihän tää oo niin vakavaa! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. noniin ei olekkaan :) mä vain välillä heittäydyn niin mahdottoman strassaajaksi mitä pöhköimmistäkin asioista. kiva, että löysit takaisin <3

      Delete
  9. Ymmärsin kun lopetit mutta ilostuin tosi paljon kun tulitkin takaisin! Tee tätä sillä tavalla kuin sinulle sopii, älä turhaan stressaa. Tyylisi on niin kiva ja olet suloinen nuori äiti. -Anne

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi Anne, miten kiva juttu! Mulla on jotenkin höpsösti ihan luopio-olo, kun sittenkin pyörsin pääni. Mutta kiva, että näin moni on tämän uuden aloituksen ottaneet näin hyvin vastaan :)

      Delete
  10. Hurraa, ihanaa että tulit takas <3

    ReplyDelete
  11. Ihana kun olet taas täällä ♥

    ReplyDelete
  12. Lupaa minulle kaksi asiaa:

    (Sinua lainaan vähän)

    "minä olen vain niin minä. Impulsiivinen."
    -lupaa, ettet koskaan muutu?

    "Tästä lähtien lupaan hiukan miettiä ennen toimimisia..."
    -lupaa, että ET ala miettimään...

    Minä pidän ihmisistä, jotka tekee isoja juttuja: fiiliksellä! Näin ihmisessä säilyy aitous.

    Ja terveisiä sun miehelle, siinä asuu aikamoinen viisaus. :)

    Nice to have you back ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. hihihihihhaahahaa :D nämä sinun kommentit sitten saavat minut aina niin parhaalle päälle ikinä. ja juu tuo mies osaa hiukan olla kauasnäköisempi kuin minä. very, very happy to be back <3

      Delete
    2. Sai muuten niin suupielet ylöspäin tuo kommentti! Ollapa itsekin enemmän fiiliksellä menijä, vaikken kyllä lähellekään excel- ja visio-ihmisryhmään kuulu :)

      Delete
    3. Eikös vaan Anni?

      Sari on kyllä niin kultakimpale. monet kerrat hänen näppikseltään on tuleet juuri ne ihanimmat ja kannustavimmat kommentit :) kiitos Sari!

      Delete
  13. Ihanaa, ihanaa, ihanaa, että olet palannut! Nyt vasta älysin kurkata tällä osoitteella blogiasi! Juuri tänä aamuna mietin aamukahvin ohessa, että voi kun sun juttujasi ei enää pääse lukemaan... Ja nyt sitten kun tän uudistuneen blogisi bongasin, ilahduin valtavasti! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja ihanaa, että säkin löysit tänne :) kiitos ilahduttavasta kommentista <3

      Delete
  14. Joo, typerää oli draamailla.

    ReplyDelete
  15. Jee! Ihanaa kun kirjoitat taas <3

    ReplyDelete
  16. "sillä aikaa isoveli oli piirtänyt vauvan naaman täyteen viivoja.
    kuulakärkikynällä."
    Kiitos Sara iltapäivän nauruntyrskähdyksistä :D Tulin tänne tänään ensimmäistä kertaa. Mä en ole aikaisempaa blogiasi lukenut, mistähän kaikesta sitä on jäänyt paitsi? Mulla on vähän sama tämän bloggailun kanssa - vaikeaa olla ilman (eka blogini 2006) vaikka välillä kyllä vierähti parikin vuotta. Äitiyslomalla kun on enemmän aikaa ajatella kaikkea, alkaa tekstiä taas tulla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hurjan kiva, että löysit tänne :) hihi samanmoista jaarittelua se vanha blogi, mutta enemmän sivuja ;) suurin ero nyt on ehkä tuo lapsukaisten vähempi näkyvya :)

      Ja juu, vaikea olla ilman blogeja :D eipä minullakaan tosiaan sitten kantti kestänyt ilman ja nyt on kiva taas kurjoitella, kunhan jostain saisi vain lisäaikaa panostaa tähän hommaan enemmän. Jokatapauksessa tervetuloa mukaan ja kiitos kivasta kommentista!

      Delete
  17. Oli ihan mennyt ohi että olit tullut takaisin, onneksi näin tuolta ihanan Tean blogista että epätäydellinen nainen on taas linjoilla. Jee! Olen hiljaisesti seuraillut blogiasi ennen taukoa kesästä asti. Nyt lupaan jättää kommenttia visiitistä, nimittäin tykkään tavastasi kirjoitella, paljon! :) Oli pakko selata tänne ihan 'alkuun' etten missaa mitään. Hihii. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi miten kiva, että löysit tänne uusille sivuille ja kiitos kivasta kommentista :)

      Delete
  18. Heej SINÄ olet takaisin! Kiitos Mamigogo:n piirasblogin päädyin klikkaamaan ja löysin tänne, kivaa kun olet takaisin! Heti lopetuksesi jälkeen kävin monta kertaa bloggerissa ihan vain toteamassa että blogia ei todella ole enää olemassa..Ihan surkeelta tuntui!
    Mutta miten ihmeessä ehdin lukea kaikki ohi menneet kirjoitukset alusta alkaen kun jaloissa pyörii huomionhakuinen taapero? :D No, ompa kivaa "omaa tekemistä" pidemmäksi aikaa:) /Bianca**

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kun löysit tänne. Ei ole muuten monta päivää, kun vielä ajattelinkin sinua ja mietin löydätköhän koskaan tänne perille! Mahtava juttu, että olet mukana taas menossa :)

      Delete