Terveisiä Dublinista! Vihdoin on uuvutava remonttijärkkäilyrupeama ohi ja olemme Irlannissa. Viikonloppuna teimme miehen kanssa tosi pitkää päivää asunnolla ja pojat olivat mummin hoteissa. Kaikilla taisi olla toisiansa ikävä paheman kerran eli aivan ihanaa olla perheellä nyt täälä. Huomenna jatkuu matka bussilla miehen kotikaupunkiin anoppilaan, mutta tämänpäiväinen lento oli täällä perillä kahdeksalta Suomen aikaa ja päätimme suosiolla jäädä tuttuun lentokenttähotelliin (Bewley's Dublin airport - suosittelen), kun kolmen tunnin suht. piinallisen lentomatkan jälkeen ajatus kärttyväsyneistä lapsista ja parin tunnin extra-ajomatkasta ei liiemmälti houkutellut.
Pakkaukset hoidettiin muuten lopulta vasta tänä aamuna, mutta huomasin kyllä rutinoituneeni tässä hommassa jo täysin. Näistä jutuista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta tässä listaa minun tärkeimmistä tärpeistä itse lasten kanssa matkustuspäivän helpottamiseksi:
1. mahdollisimman minimaalisesti käsimatkatavaraa! erittäin tärkeää. maksan mieluusti ruumaan menevistä kamppeista sen ylimääräisen pari kymppiä mielerauhan kustannuksella. trust me, mekin ollaan aikanansa matkustettu miljoonan nyssäkän kanssa ja kädet vain eivät riitä siihen. järki menee. stressiä -> vihaiset aviopuolisot.
2. jatkona edelliseen; päättäkää etukäteen kuka kantaa mitäkin. esimerkki meiltä Liamilla James Manducassa, työntää Fionnia matkiksissa. Matkiksissa poikien reput. Minulla oma suht iso käsilaukku ja vedettävä käsimatkatavara. Sopivasti itse kullakin tavaraa ilman, että joutuu revitellä.
3. Lapsille olin varannut valmisruoat evääksi ja niitä pursotettavia hedelmäsoseita, tetrapuuroja parit ja sit sellaisia pieniä pusseja Hipp/Semperecomitälie täysjyväleksejä. Yllätyksenä tuli tänään muuten securityssä info, että oliko yli 2-vuotialle ei saa ottaa lastenruokia mukaan enää! Hullua, koska lentokenttien ruokatarjonta on niin surkea ettei noita meidän muksuja ainakaan niillä ruokittaisi. No onneksi nuo nyt saatiin helposti mukaan.
4. ruokalappuja ja lusikoita omasta takaa parit, goes without saying.
5. joku kantoverme. itse suosittelisin kantoreppua. tälläkään kertaa Helsinki-Vantaalla ei saanut rattaita portille asti (ei ongelma Dublinissa) ja kentän kärryjä ei ruuhka-aikaan meinannut löytyä kirveelläkään. olisi ollut aika kamalaa roudata tuota pienempää 10kg miestä noiden käsimatkatavaroiden lisäksi piiiitkä matka lähtöportille. Rinreppujen suosittelija en olisi muutenkaan (niitä näkyi tuolla tosi paljon), mutta erityisesti sen takia, ettei niiden kanssa näkemäni mukaan edes vanhemmilta jääneet kädet vapaiksi vaan he kannatteluvat babyä ainakin toisella kädellä. Useimmiten molemmilla.
Meillä on myös taaperokokoinen reppu Fionnille, mutta se jäi nyt matkisten seisomalaudan ostamisen takia himaan. Viimeksi meillä oli kentällä molemmat pojat selissä kyydissä ja oli luksusta se.
6. tykkään näköjään pukea lapset aina aikalailla samalla tavalla lentomatkoille. Yleensä heillä on pitkähihaisen trikoopaidat ja legginssityyliset housut. Tänään molemmilla ihan Mini Rodini basic leggarit. Sopivan kevyet ja mukavat. Päälle vielä vetoketjulliset hupparit ja päähän trikoopipot, sillä kentällä ja koneessa voi olla kovakin ilmastointi. Kenkinä kangastennarit ovat kivat ja kevyet.
7. sopivan määrän vaippoja lisäksi suosittelen paketillista niitä wipesejä (mitä ne nyt onkaan suomeksi). Me ei missään milloinkaan muualla niitä käytetä ja tuokin sama reissussa kulkeva pakettin on ostettu 10kk sitten Irlannista samaan tarkoitukseen, mutta lentokoneen onnettomissa vessatiloissa ne ovat aivan lyömättömiä. Kuka ääliö keksi ne käsihanat lentokoneiden vessoihin, mitkä valuttavat vettä vain sen hetken kun sitä nappia painaa alas??? Nimierkki. "vaihdoin tänään kolmet kakkosvaipat 50cmx50cm vessakopissa"
8. saapuminen lentokentälle niin ajoissa kuin mahdollista, että rakas jälkikasvu voi päästellä innostushöyryjä jo riitävästi kentällä. kun sitä virtaa riittää silti aivan riittämiin sielä pikkuruisessa penkissä poukkoilemiseen. mikään hankittu aktiviteetti maailmassa ei välttämättä kiinnosta juuri noina lentotunteina, koska istuimella pomppiminen on vain niin paljon kivempaa. äidin kännykän peleillä, niillä pikkupusseilla keksejä, sopivalla rauhallisella hetkellä luetulla Aino-kirjalla (tms.) voi silti saada hyvin ostettua mukavia 20 minuutin hetkiä matkustusta.
(ihme kyllä 1v. oli niin zen kuin voi ollakkaan koko matkan ja 3veekin taisi vain koetella vanhempia pitkälti erossa vietetys viikonlopun jäljiltä)
9. ja sit se tärkein. koska lentäminen on ja lentokentät ovat niin "glamuröösejä" juttuja, on kiva äidinkin näyttää edes vähän kivalta. Itse pukeudun jotakuinkin aina (muutenkin) farkkuihin ja basic trikootoppiin, mutta lentomatkustaessa ihana muhkea ja lämmin huivi (omani kashmere-sekoitetta) on ihana lisä ja myös mukavuustekijä. Jaloissa lemppareimmat on jotkut söpöt ballerinat ja mulla olikin eka kertaa jalassa Stylesnob-merkkiset hiukan blingblingit kaunokaiset. Niin mukavat ja nätit ja mikä parasta, löysin ne Creative lounge-kaupan alesta talvella -70%.
10. meikkaamisen jättäisin kyllä aika minimiin, kun lentokoeissa on niin kuiva ilma, että pakkelikerroksen alla voi tulla aika tukala olo. itse tänään tein vastoin tätä, kun yritin noita näppylöitä peitellä ja suurimman osan lennosta vain haaveilin meikien pois pesemisestä.
No siinä nyt jotakin.
Hei ja ihmeessä ehdotelkaa ja kyselkää, minkämoisia postitulksia toivoisitte täältä Irlannista mun tekevän. Aikaa on todennköisesti koneellakin iltaisin istua ihan mukavasti, kun apeksilla on vielä langaton nettiyhteyskin. Ainakin vähänaikaa sitten kommenttiboksissa sain kysymyksen koskien Irlantilais lasten ulkoilupukeutumista/-pukeutumattomuutta, mihin meinasin ainakin tarttua. Ooh ja paikallinen lasteruokkimiskulttuuri on sangen mielenkiintoinen aihe...
Mut nyt käyn nukkumaan ja toivon, että pojat sujahtavat tähän 2h aikaeroon sukkelaan ettei tarvitse kolmelta yöllä herätä.
