26.11.13

KUURASSA.

JACK FROST IS HERE. Voi ihanuus miten mä pidänkin tällaisesta kirpeästä pikkupakkasesta! Ei paljoa harmita, ettei täälä etelässä ole vielä lunta - yhtä hyvä fiilis voi syntyä huuruisesta maasta ja auringonpaisteesta :) Tänään ihan vain kauppareissulle pienimmäisten kanssa otin kamerankin mukaan, kun oli vain niin älyttömän kaunista.
Pakattiin tämä tyyppi kauppatakkiin ja kauppakassit rattaisiin. Täytyy näistä Bugiksista sen verran vielä sanoa, että tykkään niistä kyllä hurjasti tällaisena yhdenkin lapsukaisen versiona. Ollaan tykätty ihan tosi paljon rattaista kaikissa muodoissaan ja jopa minun vanhemmat ovat ihastelleet, kuinka mielettömän ketterät ja mukavat ne on työntää. Olisin niin halunnut ottaa meidän keskimmäisestä hymypojasta sellaisen söpön kuvan, missä hän oikein silmät tuikkien virnistää. Kuten yleensä...
...mutta ei hymyilyttänyt ei. Olisi vissiin juoksennellut mielummin repsukka, mutta ei auttanut kun viikko-ostokset oli tehtävä.
Muo pikkusen suututtaa näiden kuvien epätasaisuus jälleen kerran (+ tämä blogger heittelee kuvat ihan miten sattuu taaskin, murr!). Tuo minun Olympus epl-5 on muuten ihan kiva kamera ja näppärä, mutta sen manuaaliasetukset on suorastaan pyllystä. Tai siis se, että niille ei ole omia näppäimiään vaan säädöt pitää mininäppäimistä vaihdella näytöllä näkyvien lukujen mukaan. Automaattikuvaukseen taikka vaikka puoliautomaattikuvaukseenhan tämä on ihan loistava, nopea ja nämä minun 17mm ja 45mm linssit on varsin kivoja, mutta kyllä mä silti taidan enempi tykätä tuosta Canonin järkäleestä. Sitä ei vain erkkikään jaksa raahata mukana. 

Oih voih, mitä luksus ongelmia taaskin... 
Pyysin miestä ottamaan minusta kuvan, mutta sen sijaan, että kuvaan olisi piirtynyt edes semihehkeä mamma (kerrankin lilaa luomessa), paras kuvista oli tämä otos, missä intensiivisesti tuijotan vieressä olevan auton taskuparkkeerausyritystä. I give up. Vai onkohan vika kuvaajan sijaan mallissa... :D

Onneksi tuo männynhuippu sentään on komea ;)

Ja hän <3
Mä ehkä annan tälle nykerönenälle anteeksi ettei hän oikein vielä malta rattaissa nukkua. Tai no tällä kertaa en edes yrittänyt, kun pienellä oli vähän ilmaa masussa aamusta. Kantoliinassa ruokaostosten mittaiset unet on melkein takuuvarmat, kun taas rattaissa ei. Jospa hän suostuisi edes tuttia syömään. Se voisi oikeasti helpottaa elämää. Onko siellä kenelläkään mitään mahtavaa vinkki vitosta miten totuttaa baby tuttiin? Tiedän, että sielä moni voi pyöritellä silmiään, että miksi väkisin yrittää, mutta trust me, just nyt se helpottaisi meidän arkea huomattavasti. Sitäpaitsi pojat ovat molemmat itse itsensä vireroittaneet tutista ja pullosta siinä 3kk iässä eli ajatuksena olisi vain saada vähän jeesiä näihin pakollisiin siirtymiin esim. viemään Fionnia kerhoon aamusta. 

Voisinhan mä häntä toki kantaakkin juu ulkona, mutta koska en omista kantotakkia (enkä just nyt koe siihen olevan rahaa edes investoitavan) ja nyt jo oli tuolla takkiaukiviritelmällä aika vilpoista, en edes uskalla ajatella miten kylmissäni olisin, jos nämä pakkaset tästä vielä kiristyvät. Hartaasti siis toivoisin, että nuo rattailut alkaisivat piakkoin sujumaan vähän paremmin. 

Aika hauskat muuten nuo pipot. Jamesin punainen pipo on ollut mun isoimmalla siskoista jo vuonna 1979 käytössä ja Fionnillakin pari talvea sitten. Ja Elsin valkoinen pipo on taas saman siskon pojalleen vuonna 2001 kutoma ja sekin on jo ollut käytössä meidän pojilla ja serkkutytöllä heidän välissä. Voi huokaus, jos minäkin osaisin neuloa yhtä tasaista neulosta kuin siskoni!

Juu, mutta nyt täytyy taas rientää! Kiva, kun olette niin sankoin joukoin osallistuneet tuohon arvontaan. Mahtava homma ja kiitos jo nyt noista kommenteista. Superia tietää vähän minkämoisista jutuista te tykkäilette lukea :) Pus, Sara xxx

p.s. yritän työstää tuota jäätävän isoa mainosbanneria tuosta takaisin tuonne yläreunaan. se vain pomppasi paikoiltaan tuohon headerin alapuolelle ja tarvitsen hiukan teknistä tukea humpsauttamaan sen takaisin paikoilleen sivuston ylälaitaan - eli bare with me.

10 comments:

  1. Täällä toinen joka toivoisi vauvan syövän tuttia. Helpottaisi tiettyjä tilanteita huomattavasti...! Terv. äiti joka jännittää jokaista automatkaa kun vauva ei vain tykkää olla autossa :)
    T.NiinaM

    ReplyDelete
  2. Ah ja miten oikeasti kamalaa on kuunnella sitä pilkuisen itkua autoillessa - sympatiat sinne!!! Toivottavasti nyt joku tulee tänne jakamaan sellaisen mahtivinkin mikä meillä molemmilla toimisi :)

    ReplyDelete
  3. Mun mies ei myöskään osaa ottaa musta kuvia.En suostu sanomaan,että vika ois mallissa!Toivottavasti teidän typy oppii nukkumaan vaunuissa.Meillä esikoinen nukku vain vaunuissa tai sylissä/vieressä
    Kehtoon/pinnäsänkyyn saatiin poika uinumaan vasta useamman kk iässä.Se on tuo nukkuminen taito,joka vaatii harjoittelua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meilläkin tyttösellä ei edes ole omaa sänkyä ja nukkuu siis yöt kainalossa. Ja näköjään päivät myös :) ongelmana tuossa rattailussa on vissiin eniten se, että hän mielelään lupsuttelisi rintaa myös koko unen ajan ja toisena se, että hänelle on tosi vaikea määrittää sopiva vaatekerrasto näillä säillä. Haalariasa on liian kuuma, vaikka makuupussi olisi auki ja vähempi vaatetus jotenkin hirvittää minua. Toisinaan siis nukkuu rattaissa tosi hyvin, mutta mä spennaan sitä pientäkin huutamista, mitä rattaisiin nukuttaminen saattaa saada aikaan. Ei kai hän siihen säry, mutta mielummin jätän huuamiset väliin ja kannan.

      Delete
  4. Bloggerin kuvien viskomiselle en tiedä parannuskeinoa, mutta rakaisuuteen ehkä. Laitatko sä kuvat blogiin jpg-muodossa, kannattais kokeilla png:tä. Ja sit kannattaa koekilla kirjautua Google plus-tilille, ja poistaa sieltä rastit "kuvien automaattisen parannuksen" kohdasta omista asetuksista. Joillakin se on auttanut.

    Meillä olen yrittänyt opettaa kumpaakin tyttöä syömään tutia, mutta en ole onnistunut. Eli mulla ei ole valitettavasti vinkkejä antaa :D

    Nyt täytyy mennä osallistumaan arvontaan, etten taas unohda :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyykn kokeilla noita vinkkejä - kiitos Satu!

      Mä luulen, ettei hän välttämättä opiklaan tuota tuttia syömään ja varmasti tämä tästä helpottaa jo kuukauden sisällä. Jamesin kanssa ainakin helpotti, muttakun kaikki pitäisi saada justnytheti :D

      Delete
  5. Ootko kokeillu eri tutteja? Luonnonkumista/ silikonista?

    Tosiaan, tutti auttaa paljon alussa! Nyt jo huomaa, että imemisentarve on selvästi vähentynyt, eikä sitä enää tarvitse niin usein.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pitää varmaan vielä kokeilla noita luonnonkumisia, vaikka toisaalta tyhmää ostaa uusia, jos ei sitten kuitenkaan käy :( Pitää miettiä...

      Ja siis tehän lähdette reissuun ihan just! Mun piti vielä ehdottaa, jos oltais ehditty nähdä. Helmikuussa sitten :)

      Delete
  6. Tulin vähän myöhässä lukemaan tätä postausta, mutta ajattelin kuitenkin kommentoida. Meillä molemmat lapset opetettiin tuttia syömään sellaisen sokeriveden avulla eli pieni tippa sokerivettä tuttiin ja suuhun, makea kun noita pikkuisia houkuttaa. Ja ei, niin pieni määrä sokeria ei kuulemma tee pahaa vauvalle (sairaalassa sama menetelmä käytössä). Hyvin toimi ainakin meillä ja tutti on todellakin tosi hyödyllinen juttu! :)

    -Nea

    ReplyDelete
  7. Moikka! Mulla olis joutilaana tuollainen MuMUpgrade kantotakki mustana. On hyväkuntoinen ja siisti, ja ihan saisit vaikka veloituksetta, kun meillä on jo lapsiluku täynnä eikä nuorinkaan suostu kannettavaksi enää kuin Deuterin kantorinkassa, jonka kanssa takki ei toimi :)

    ReplyDelete