21.11.13

ELSI 1KK.

Huh niinhän se meidän pienimmän ensimmäinen elinkuukausi hujahti! Tottapuhuen jo pari päivää sitten, mutta eipä tosiaan ole ollut aikaa edes katsoa tietokonetta päin vasta kuin nyt daddyn vapaapäivänä. Nytkin neitonen tässä ruokailee sylissä ja naputtelen yhdellä kädellä :) Kuvat käsittelin tuossa parituntia sitten vauva Manducassa torkkuen. Asianmukainen tanssihytkyttely päällä tietysti ;)
Harmittaa tämä tajuttoman huono valaistus tietysti näiden blogikuvien takia, mutta myös omiiin kansioihin tarkoitettujen kuvien osalta! Poikien ollessa pikkuruisia ikkunoista tulvi kaunis kevätaurinko ja asuimme varsin valoisissa asunnoissa muutoinkin, mutta tämä vauva näyttää kuvissa lähinnä keltaiselta, keltaiselta taikka keltaiselta. Varsinkin kun tämä huoneistokin on ensimmäisesä kerroksessa vähän piemässä kulmauksessa metsän reunalla.

Noh, ajatukseni oli kuitenkin ehdä pientä kuukausittaista missimittaria tästä meidän pienokaisesta, sillä reppanalla ei edes ole vielä omaa vauvakirjaa. Kolmas lapsi ja silleen... Sellaista olen silti nimiäislahjaksi toivonut, mutta etten aivan tyystin kaikkea unohda tässä yhden kuukauden ikäisen Elsin tärkeimmät speksit:
- Piiitkä tyttö. Varsinaisia mittoja ei ole, mutta pari viikkoa sitten pituutta oli tullut jo 55,5cm eli 3,5cm syntymästä ja nyt ollaan siirrytty jo lähestulkoon täysin 62cm vaatteisiin eli epäilisin hänen olevan jo ainakin 58cm. Painonnousukin alkaa pikkuhiljaa näkymän poskissa ja reisissä, mutta muuten hän on aikalailla samanmoinen hoikkeli tuon lopun perheen kanssa. 

- Syö jatkuvasti päivän mittaan ja nukkuu mieluiten päikkäreitä äidin sylissä tai äidin kyydissä kantoliinassa (daddy kokeiltu moneen otteeseen - ei nuku). Pikkuhiljaa alkaa vaunuttelukin sujumaan muutamaan otteesen jopa siis jatkanut unia eteisessä kotiin saavuttaessa.

- Nukkuu pääsääntöisesti hyvin n.21/22-07/08. Olen siis hurjat kolme kertaa synnäriltä kotiutumisen jälkeen vaihtanut vaippaa yöllä. Pojilla oli tapana ensin ilta vähintään huutaa ja sitten yöaikaan kukkua eli tämä vauva tuntuu aika ihmeellisen helpolta. Syö kyllä siis yöaikaan ainakin kolmesti, mutta kainalossa nukkumisen ehdottomana etuna me molemmat nukahdetaan aina samoin tein.

- Ei koliikkia (vielä), mutta muutamat överiväsymysrsaivarit ollaan saatu kokea. 

- Ensimmäinen oikea hymy saatiin nähdä jo herkässä 4:n viikon iässä.

- Eilen aloitti ne ihanat kurluttelevat ensi-äännähdykset <3

- Viihtyy valveilla jo jotaikin hetkiä ja silloin kaikista mieluiten tuijottelee hoitopöydällä neuvolasta saatua keltaista hymynaamaa punaisella taustalla.
Mä olen niin kovin rakastunut! Ihanaiset hormoonipöllyt ovat tälläkertaa kohdelleet minua hellästi. Aikaisemmilla kierroksilla soinut pitkäkestoinen baby blues loistaa poissaolollaan (ainakin vielä. Vaikea uskoa tätä todeksi...)

Mutta ihan kahelia säätämistähän nämä viimeiset päivät ovat olleet. 3 alle 4 vuotiasta lasta, pyykkirumba, siivousrumba, ruokarumba, kiukutukset, vaipanvaihdot, halit, pusut, nukutukset - kaikkea olen tehnyt ristiin rastiin yhtäaikaisesti. Syöttänyt poikia samalla, kun syön itse ja imetän Elsiä.

Liam aivan ihmetteli eilen miten hyvin kaikki on mennytkään? Hän luuli palaavansa töistä kaaokseen ja lohduttamaan itkevää vaimoa. Tottapuhuakseni mäkin vähän pelkäsin samaa, mutta kai mulla sitten vain on ollut oikeanlainen asenne enkä ole jäänyt sellaisia hasardi-hetkiä miettimään. 

Älkää nyt ymmärtäkö väärin - mä olen aivan tajuttoman väsynyt ja päätä särkee taukoamatta hirveistä imetysasennoista ja maitomelooneista johtuva hartiakipu, näytän ihan hirveältä homssukalta tukka sotkussa, olen tietysti ärähtänyt kerran jos toisenkin pojille ja tuskastunut torkuttavaan vauvaan päiväsaikaan, mutta joku taika tässä häseltämisessä on nimittäin kotihommatkin tuntuu luistavan paljon jouhevammin. No okei, se pommi iskee n. 5 minuuttia imuroimisen jälkeen vakiona, mutta hetkittäin täällä on jopa siistiä. Ja pari kertaa olen saanut ihan rauhassa istahtaa kahville nostaen jalat pöydälle ja vitsit se on luksusta.

Miten paljon päässä risteileekään ajatuksia kirjoitettavaksi, mutta nyt täytyy lähteä suihkuun lasten kera. Huomenna, jos kaikki menee nappin, minä ja E lähdetään rilluttelemaan keskustaan. Breikki lähiöstä on enemmän kuin tervetullut ;) Sara xxx

21 comments:

  1. What!! Olen ollut niin kiireinen töiden ja kotihommien aikataulun sovittelussa, että tämä ihanainen tapahtuma on jäänyt kokonaan huomaamatta <3 Onnea Kuukauden ikäiselle neidille <3 ja tietenkin koko perheelle :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hihi, näin pääsi tosiaan käymään, että hän jo syntyi :) kiitos paljon onnitteluista!

      Delete
  2. Onnea kuukauden ikäiselle! Edelleen vaan, hän on niin kaunis! (Mut en silti ehkä usko, että täyttää jo kuukauden...) :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. En mäkään voi uskoa, että hän jo kuukauden - ihan hullua! Ja juu, isänsä iisot
      silmät eli mä uskon, että hänestä tulee vielä vaikka kuinka söpöliini. Ripsetkin on jo vaikka kuinka pitkät (niniuin pojillakin), mutta ihan blondit niikuin mulla.

      Delete
  3. Voi ihastuksen ihastus, mikä suloinen pikkuneiti teillä siellä kasvaa kovaa vauhtia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja kiitos kun olet laittanut blogini tuonne sinun lukulistaan :)

      Delete
    2. Eipä kestä :) aina käyn lukemassa, vaikka olenkin huono kommentoimaan tällä kännykällä. Nim. Nakkisormi ;D

      Delete
  4. Aivan ihana postaus, niin elämän makuinen ja myönteinen. Luin hymyhuulilla kokoajan. Kaunis on tyttäresi ja onnea kuukauden ikäiselle, aika menee hurjaa vauhtia. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuukaudeikäinen ja äiti kiittävät :) minuakin hymyilyttää tämä kommentti :)

      Delete
  5. Ihana tyttö! Oon aivan varma, että blogimaailmassa lapset kasvaa nopeammin kuin "todellisuudessa", koska vastahan tämä teidän muru syntyi. Hauskaa kyllä, että tämän loppukesän ja syksyn aikana on syntynyt paljon "blogivauvoja", mukava seurata pienten kasvua. Ei aikaakaan kun blogit täyttyy 1-vuotissynttäreistä...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hurja blogivauvabuumi! Tosi kivaa seurata oman vauvan ikätovereita. Aijuu pitääkin linkata sun suloinen blogi tuohon lukulistaan :)

      Delete
  6. Suloinen vauva, onnea pienelle kuukauden iän täyttymisestä:)

    Kovin ovat samanikäisiä nämä vauvelit meillä, minun nuorin täytti siis 13.11. kuukauden. Meilläkin nukutaan suht hyvin, vauva vieressä jotta yösyönniltä päästään kätevästi heti uneen:) PÄivisin vetää tirsat sylissä (juu olisi muutakin hommaa, mutta kun...) tai vauvakaukalossa jos autossa sattuu nukahtamaan.

    Samankaltaista hulinaa tuntuu muutenkin teillä arki olevan kuin meidän, neljän lapsen kanssa:)
    Toivottavasti hyvä fiilis jatkuu eikä mitään ikäviä vaivoja tule vauvalle eikä äidille! Meillä hieman koliikkia (vauva, ei äiti:)) oireilee, mutta peukkuja pidän että se menisi ohi ennen kuin alkaakaan kunnolla:/

    http://mamainprogess.blogspot.fi/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huh, on sullakin varmasti hulinaa! Mä kyllä välillä vähän toivoisin, että vauva nukkuisi päivisin muuallakin kuin sylissä, että sais tosiaan näitä kotihommia tehtyä. Äkkiäkös he toisaalta kasvavat ja helpottaa :)

      Delete
  7. Äidin mieli on sellainen että kolmannesta vauvasta jo ihan oikeasti nauttiikin, vaikka tosiaan sitä työtä ja rumbaa on paljon:) Tottakai ensimmäisestä ja toisestakin, mutta sen verran on hyvänlaista rutiinia ja lisäksi kun tietää kuinka nopeasti aika kuluu:) Onnea! T: Viiden äiti Lotta

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu ehdottomasti nyt on jotenkin erilainen asenne, kun tietää tämän olevan se vihoviimeinen vauvavuosi. Ja muutenkin hommat sujuu jo paremmalla rutiinilla :)

      Delete
  8. Sä oot kyllä supernainen! :)

    ReplyDelete
  9. Ihana postaus <3! Ja ihana Elsi <3! Ja sen äiti! Tosi ihana kuulla, että teillä menee niin hyvin ja hallitset tuota härdelliä niin hyvin. Itse olen ajatellut, että jos joskus tulisi kolmas lapsi, sitä ehkä sitten osais paremmin sietää sitä kaikkea? Kun tuntuu, että muutos ensimmäisen ja toisen lapsen välillä oli niin valtava ja siihen ei osannut varautua ollenkaan, mutta kolmanne tullessa tietäis jo suurinpiirtein, mitä hullunmyllyä se on.. Jos pääsit kärryille, mitä yritän selittää :D?

    Joka tapauksessa, hyvä sinä, eikä yhtään tarvitse selitellä tuota hyvää fiilistä ja onnellisuutta <3!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No just noin mä olen ajatellut tämän kolmannen versus kahden lapsen tulon ajatellut ja monilta muiltakin kuullut. Tämä tavallaan helpommin ja stressitömämmin sujahti tähän arkeen ja ajatusmaailmaan. Vain yksi lisä pelinappula arjen rutiineihin mahdutettavaksi (aika ihana sellainen <3). Useamman lapsen huomiominen on toki taiteenlajinsa, mutta ihan mahdollista :) mä luulen, että arki helpottaa aikalailla, kun vaiva rupeaa vähän viihtymään myös hereillä.

      Kiitos söpöstä ja kivasta kommentista <3

      Delete
  10. Voih mikä suloisuus tuo teidän neitokainen onkaan ♥ Tahtoisin niin kovasti päästä nuuskuttelemaan vauvatuoksua.

    Mukava lukea teillä menevän hyvin, vaikka tekemisen puutetta ei varmastikaan ole kolmen lapsukaisen kanssa.

    Tuli ikävä teitä ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Äääh, mä niin toivoisin, että asuttais lähempänä toisiamme. Yritetään hei järjestää se skype-yhteys jooko? Pus!

      Delete