HUOMENNA TAAS NÄMÄ ASUT.

Tai ehkä vielä enemmänkin päälle.

Voi kurjuus, meidän lämpöaalto on kuulemma siis huomisaamuna ohitse.

Vaikea uskoa, kun tuola on niin kaunis poutainen ja kesäinen ilta just nyt.

Tietysti hyvä, että voi nyt viikon auringonpaisteen jälkeen kopsata tämän viime viikon torstain vaatetuksen, nimittäin hirmusen mainiosti viihdyin nuissakin vaatteissa :)

Ja siksipäs näistä silloin kuvan napsaisinkin. Jalassa oli vielä valkoiset tennarit.

Kaksi mainitsemisen arvoista vaatekappaletta, joista toinen on nuo tuollaiset H&M:n ihan perusvaarinpaidat.

Hinta-laatusuhde on aivan valtavan hyvä. Mulla on sama paita neljässä värissä ja pesusta toiseen pysynyt hurjan hyvänä. Suosittelen siis muillekkin simppelien trikoopaitojen ystäville.

Tämä oli kiva myös kynähameen kaverina :)

Ja sitten vielä nuo farkut, mitkä ostin nyt Suomi-lomalta Gina Tricotista.

Kauan etsinkin kivoja rentoja ja vähän löysiä vajaamittaisia vaaleita farkkuja kevääksi ja kesäksi ja näitä olen pitänyt paljon. Mallin nimeä en muista, mutta pesulapusta löytyy tällainen kuin ART NO: 69580

Takin sain Liamilta hääpäivälahjaksi syksyllä ja sen merkki on Dunnes stores ja lippiksen varastin myös mieheltä.

Näitä siis huomenna varvastossujen ja kesämekkosten tilalle.

Toissalta ihan vitsin hyvä, että vähän säätyyppi vaihtuu, sillä mä olen aivan totaalisesti unohtanut näiksi ulkonaluuhaamispäiviksi kaikki kotityöt. Huominen täytynee aloittaa isoilla ruokaostoksilla ja sitten pyykkäämistä ja luutuamista. 

Onneksi näistä auringonpaisteista on sentään merkkinä pisamia ja rusketusta!

Kohta sielä Suomessakin pärjää paitahihasillaan, odottakaapas vaan <3

PÄIVÄN ULKOASUT.

MEIDÄN PERHEEN SPRING BREAK ON JO AIVAN TÄYDESSÄ TOHINASSA. Eilen ja tänään on juhlittu perheen 2-vuotiasta ja tänään iltapäivällä suuntasimmekin Ruoholahden Snadistadiin leikkimään koko perheellä. Oli ihan huisin hauskaa ja olin todella positiivisesti yllättynyt miten kiva leikkipaikka se olikaan. Yksin en sinne kyllä lasten kanssa uskaltaisi lähteä, mutta kahden aikusen kera kokemus oli varsin rento ja mukava.

Kotimatkalla Liam lupautui ottamaan kuvan mun uudesta kevättakista. Kuten tässä postissa totesin, mulla oli hiukan 'hätätilanne' tämän kevät vaatetuksen kera. Sopivan kokoinen takki puuttui ja samalla tuntui typerältä ostaa ihan ok takki vain yhden kauden takia. Pidempään olen oikeastaan tarvinnut vedenpitävää takkia eli joko ihan sadetakkia tai takkia teknisillä ominaisuuksilla. Olin jo kertaalleen ostannut tummansinisen sellaisen ookoo takin Stadiumista, mutta päädyin palauttamaan sen, sillä mielummin investoin pidemmällä tähtäimellä palvelevaan vaatteeseen. Siksipä siis uskaltauduin kokeilemaan tätä vitivalkoista Didriksonin parkaa, mihin aivan totisesti tykästyin. 

Takki on osoittautunut nyt viime päivinä ihan todella laadukkaaksi ja kivaksi ostokseksi. Hinta taisi Prismassa olla jonkunverran päälle satasen, mikä ei mielestäni ole laisinkaan paha. Tuttu äiti kauhisteli puistossa, miten uskallan pitää valkoista takkia, mutta ihan käyttöön ja erityisesti siis leikkipuistoon ja ulkoiluun tämä nyt on tarkoitettukkin. Normisti (ilman maitomelooneja) kaupunkitakkina mulla on mielummin trenssi tai nahkatakki keväisin. Toki tämä takki varmasti saa jossain vaiheessa tahroja, mutta eiköhän sappisaippualla saa jo aika mukavasti puhdistettua :) Ja uskon, että Irlannissa tämä on aivan loistava, kun sielä saattaa muuttua sateesta paisteeksi ja takaisin sateeksi aivan odottamatta.

Jos mamma oli teknisissä takeissaan vähän leikkipuistomeiningeissä, oli pojilla sitten hiukan siistimpää. Ihan vain kyllä siksi, että kurasivat aamulla vk-takkinsa kauttaaltaan :D Onneksi viime keväänä ostetut H&M:n parkat kasvuvaralla olivat nyt juuri täydellisen kokoiset :)

ehkä vähän överi-samikset... :)

Mut täytyypä tähän väliin sanoa, että ei halpa hinta ja ketjukauppakaan välttämättä tarkoita huonoa laatua. Ainakaan miesten vaatteissa. Liamin villakangastakki (100% villakangasta) on ostettu aikoinaan Portugalista Pull&Bear-kaupasta hintaan 50 euroa vuonna 2007 ja se on vieläkin runsaasta käytöstä huolimatta ihan täydellisen siistissä kunnossa.  Mulla on samalta talvelta Bershkan niinikään 100%villakankainen lyhyt kipparitakki tuolla odottamassa, että siihen sopisin taas ja se on myöskin aivan todella huippua laatua.

 Tämän takin otin nyt siltikin ehkä koko pienempänä, kuin mikä olisi istunut täydellisesti. Ettei se sitten vuoden päästä ole liian iso. Ihan hyvin alle silti mahtuu maksu neuletakki, vaikka onhan tuo vähän ahdetun näköinen. Toivottavasti lämpöasteet kipuavat pian sen verran ylemmän, että välikerroksen voi jättää pois. Talvitakin pistin jo kokonaan pois ;)

Pikkuruisen kuumakallemme ulkovaatetus on melkein koko talven koostunut veljien vanhasta windfleece-puvusta. Söpöliini villakangasmyssy on tanskalaiselta Poppy Rose-merkiltä. 

Sellaiset oli tämän perheen tämän päivän ulkovaatteet. 

Minkälaisessa kevättakissa sinä kuljet?

Sara x

edit. Ai juu. Tässä takkia etsiessä sieltä ja täältä tuli vastaan tällainen sadetakki, mikä monelle graafisia linjoja ja kuvioita rakastavalle ja musta-valkoistesta tykkäävälle voisi olla hauska... ;)

Tosi kivan näköinen päällä, mutta ei yhtään vaan mun juttu.

TOTEAMUKSIA.

Tänään totesin, että:

- ei ole kiva, kun närästää aamutuimaan jo ennen kuin on ehtinyt mitään suuhunsa laittaakkaan

- närästys on raskausvaivoista ehkä viheliäisimmästä päästä. ei auta rennie, ei.

- vaikka lapset herättivät taas aivan järkyttävän aikaisin, oli tositosi hyvä, että menin edellisenä iltana jo kympiltä nukkumaan. sitä edellisenä yönä kun tuli nukuttua tosiaan se 3h...

- aamulla ehti vaikka mitä ennen kerhoon lähtemistä.

ja silti me myöhästyttiin.

- minua vähän jännitti mennä Jamesin kanssa ekakertaa kirkon perhekerhoon Fionnin kerhoilun ajaksi,

kun en kuitenkaan kuulu kirkkoon ja vaikka sinne saa tulla kuka vaan.

- eipä tarvinnut ujostella, kun mukana oli tuttuja äitejä lapsineen ja muutamia uusia mukavia tuttavuuksia

- James on vilkas. 

N. sata kertaa vilkkaampi, kuin kukaan muu reilusta paristakymmenestä alle 3-vuotiaasta koko kerhossa...

- ulkovaatteiden pukeminen lapsille tässä vaiheessa raskautta käy melkein urheilusta

- mä en enää ikinä, ikinä helly jäämään puiston pihalle F:n kerhon jälkeen leikkimään, kun lounasaikakin on jo ihan käsillä. 

tulos kaksi eeeeerittäin lujaa huutavaa pikkumiestä, jotka sain väkisin tunkea rattaisiin, lähdön hetkellä.

- on maailman paras juttu, kun lounas on valmiina jääkaapissa odottamassa ulkoilun jälkeen

- on maailman parasta, kun molemmat lapset nukkuvat samaan aikaan päiväunia

- kuvissa näkyvä vyö lisää närästystä

- kuvissa näkyvät farkut, jotka on ihan normifarkut, puristavat liikaa alavatsalta tässä tilassa.

ja kyllä - napin avaaminen huomaamattomasti seurassa on hiukkasen haastavaa.

- hiukset olisi voinut pestä eilen illalla tämän illan sijaan

- harmaa college-muoti uppoaa minuunkin ja tykkään tosi paljon tuosta h&m mama tunikasta, mutta jessus miten isolta tämä pötsi näyttääkään

- taidan juoda kupin kahvia silti, vaikka se todennäköisesti pahentaa närästystä entisestään-

Apua, nyt James kiipesi pöydälle, täytyy mennä!

Huomenna reseptiä!

Sara xxx

MONIA KUVIA MUUTAMISTA ASUISTA.

Heippa vaan! Aivan ihana syksyinen sunnuntai vai mitä?

Mä olen ollut niin tuhottoman väsynyt viimepäivinä (kiitos pojat kun molemmat heräilette x kertaa yössä...) ja tämän blogin suhteen on ollut niin mahdoton inspiraatiokato, että olen pysytellyt ihan hiljaa.

Perjantaina kuiteskin ystäväni oli meillä kylässä ja toi F:lle tilaamani Pompin vaatteet ja päätin niitä teille vähän kuvailla - tykätään!

Samaan syssyyn pyysin Liamia ottamaan masusta kuvia, kun viikkokuvaukset ovat tällä kierroksella jääneet aivan olemattomiin. Eli tässä sitten niitäkin sitten esille :)

Ja eihän Jamesia voinut tietenkään unohtaa eli myöskin hänen päivän asunsa saatte nyt nähdä.

Tämä semisyksy tuottaa yhä edelleen vähän päänvaivaa, vaikka ihanaa onkin, kun on lämmintä ja aurinkoista. Mulla varsinkin tulee helposti varjossa vilu ja huivit ja nahkatakki on olleet kyllä oivallisia kavereita. Tänään kuitenkin tuntui sen verran lämpimältä, että jätin takinkin kotiin. Näitä kuvia katselleessa kyllä täytyy sanoa, että tämä kokomusta vartalosukka-look olisi voinut ehkä olla vähän edustavampikin... Tykkään hurjasti tuosta viime syksynä ostamastani huivista värin puolesta, mutta koska huivi on viskoosia, on se kyllä aika liukas ja vaikea aseteltava kivasti. Värin puolesta ihan ykkönen, mutta materiaali - taas kerran hyvä muistutus itselle ostaa vain luonnonkuituja. 

Maha kasvaa tänään viikoilla 34+2 - apua! Alkaa tulla paniikki, miten ehdinkin laitella kaikki kuntoon varsinkin, kun vauva sen verran tehokkaasti pökki tuonne alespäin eilen illalla, että todella muistui mieleen minkälaisia nämä loppumetrit yleensä ovatkaan. Ehkä ensimmäistä kertaa ikinä toivon, että please vauva odota nyt ainakin sinne lasketunajan viikolle asti...

 Mutta nämä F:n Pomp de luxit sitten.

Aivan ihania. Pehmoisia, laadukkaita, suloisia. Olen tosi, tosi tyytyväinen ja mikä tärkeintä, poika itse myös tykkää näistä. Kolmevuotiaan kanssa ehdoton plussa. 

F juoksenteli puistossa sen verran paljon, että pipo ja neuletakki saivat pian lähteä ja paitahihasillaan pärjäsi vallan mainiosti. En oikein osaa edes päättää kumpi tilaamistani vaarinpaidoista on kivempi. Tämä viininpunainen vaiko tummanharmaa? Koko on tosiaan 104 ja ihan mukavasti on hihoissa ja helmassa kasvunvaraa. Neuletakki on kokoa 98 ja myöskin kooltaan just hyvä. Menee varmasti koko syksyn ja talven.

 Pikkuveli samisteli myös neuletakilla, pipolla ja varinpaitabodylla :) Neuletakki sai myös lähteä samoin tein ja pipo myös. Erittäin vinhasti liikkuvaa kuopusta oli kyllä varsin haastavaa vangita kuviin tarkkana.

Jos PDL-vaarinpaita saa minulta kehuja niin niin saa myös nämä Lindexin vaarinpaitabodytkin. Edullisia ja laadukkaita ja kestäviä. Meillä on ollut näitä F:n vauva-ajoista lähtien. Onneksi tuo 86cm menee vielä ihan kivasti, vaikka jostain syystä en oikein osaa enää J:llä bodyjä käyttää.

J:n farkut olemme saaneet lahjaksi Irlannista oikein kaksin kappalein. Sieltä tulee aina mitä jäätävämpiä jännittävämpiä vaatteita syntymäpäivälahjoiksi... Sellaisia muoviprinttipaitoja ja polyesteripörröpaitoja ja -pyjamia. Nämä farkutkin oli sitä "jaahas"-osastoa meille L:n kanssa alunperin, mutta ovat osoittautuneet hiekkalaatikkohousuina todella huipuiksi. Nyt just varsinkin, kun vk-puvut ja -housut ovat vielä vähän liikaa ja farkut onnen omiaan. Eipä tarvitse paljoa miettiä, jos väri kuluu polvista :)

Jotenkin sitä hiekkaa kyllä löytyy puistoreissujen pääteeksi tältä pienemmältä ihan vaippojen sisuksista asti. varsinainen vauhtiveikko :)

Ja tässä vielä nämä minun onnelliset lapset. Kannattaisi varmaan nukkua yöllä ja herätä vasta lähempänä seiskaa niin ei ehkä väsyttäisi eikä kiukuttaisi niin mahdottomasti. 

Bonusta kyllä; he nyt molemmat nukkuvat päiväunta ja harvinaisena herkkuna minä saan lööbailla kesken päivää ihan itsekseni :) 

Tuossa muuten meidän tuplaratasratkaisu tällä hetkellä. Hiukan on painava työntää varsinkin, kun kotiin ei pääse mistään suunnasta ilman, että pitää kavuta joko pitkä loiva taikka lyhyt ja jyrkkä ylämäki. Luojan kiitos uusien menopelien pitäisi saapua viimeistään reilun viikon päästä!

Mutta niistä sitten tarkemmin ja nyt taidan heivata tämän koneen taas hetkeksi ja keskittyä lepäilemään :)

Iloista viikonlopunjatkoa kaikille!

"ALL ABOARD!"

Ahoy, kotona ollaan! 

Eilinen piti vielä lepäillä soffan pohjalla (ja tänäänkin), mutta nyt ajattelin pikaisesti ilmoitella itsestäni.

Tässä muutama palanen meidän pienestä reissusta:

 Meidän taloudessa oltiin jo pitkän aikaa puhuttu tietenkin big one boatista ja Fionn erityisesti oli lievästi sanottuna täpinöissään, kun vihdoin astuimme laivaan ja hyttiin. Olimme varanneet Promenade-hytin, sillä ajattelin tuon ikkunasyvennyksen olevan pojille aika kova juttu. Ja olihan se. Varsinkin, kun hytti sijaitsi 11. kerroksessa. Minua ihan hirvitti (=korkeanpaikan kammoinen).

 Vaikka maantai-aamupäivästä oli vielä kurjaa ja sateista, iltapäivästä onneksi paistoi ja tuulisella kannella oli ihana tuntea kaikkien arkijuttujen jäävän taakse - lasten riemu ja iloiset naamat olivat vain niin parasta!

Olimme hiukan Liamin kanssa kelailleet ettei lapsille laivalta välttämättä löydy oikein sopivaa syömistä laivan ravintoloista ja siksi pakkasimmekin omat eväät mukaan. Eväsretki ei kuitenkaan ulkopöydillä oikein onnistunut ja söimme hytissä. Se oli ihan hyvä veto, sillä pojat rauhoittuivat siinä pikkusen ja leikkihuoneeseen suunnatessa meno ei ollut aivan niin villi, mitä olisi voinut olla.

 Multa oli tietysti jäänyt omat pakkaamiset vähän puolitiehen ja en ottanut näiden iltavaatteiden lisäksi mukaan kuin tuolla ylempänä näkyvän valkoisen paidan ja kahdet farkut. Tuhkolmaan oli onneksi luvattu kaunista säätä ja yhdistin tämän kuvakaksikon nahkavyön tuohon valkoisen perustoppiin ja sain vielä kolmannen asun.

Meillä (tai siis minulla ja kuka nyt onkaan ollut matkakumppanina) on ollut jo ikuisuuden tapana kävellä Siljan terminaalista keskustaan, mutta tällä kertaa poikkesimme hiukan tutulta reitiltä ja suuntasimme lasten kanssa Humlegårdenin leikkipuistoon hiukan leikkimään.

Aivan ihana leikkipaikka! Pojat olivat tietysti heti kuin kalat vedessä :) Liamin kanssa panimme merkille, että rattaista n. 90% oli Bugaboo merkkisiä ja erityisesti Donkeytä oli aivan hirvittävästi. Lähinnä yhdellä lapsella käytössä sivukorin kera. Niitä siis tuli niin paljon vastaan, että ihan rupesi naurattamaan.

Meillä ei varsinaisesti ollut mitään erityistä ohjelmaa mielessä tuota leikkipuistoa lukuunottamatta. Åhlensilla ja NK:lla halusimme käydä ja lounaspaikaksi valikoitui Kulturhusetin Panorama-kahvila, missä olen itsekkin käynyt ihan pikkulapsesta asti. Viimeksi siellä on tosi kivasti kasvisyöjällekkin vaihtoehtoja, mutta nyt raskauden ja radin takia ainut sopiva annos oli tuollainen pieni sivusalaatti.

No onneksi olimme varautuneet isolla säkillä pähkinöitä ja herneiden lopulla ja söin sitten niitä henkeni pitimiksi :)

Kulturhusetissa on myös tosi ihana ja kiva kirjasto Barn rummet, mihihin vanhempani veivät Fionnin siksi aikaa kun me Liamin kanssa nukuteltiin James rattaisiin ja käväistiin sielä Åhlensilla.

NK:lla käytiin täydentämässä pakolliset öljyvarastot (tästä lisää huomenissa) ja sitten olimmekin sen verran väsyneitä, että suunnattiin laivalle päin. Mä nukuin ensimmäisen yön ihan hurjan huonosti ja koko päivän kävely alkoi todellakin tuntua aika voimakkaina liitoskipuina. F myöskin temppuili hiukan väsymystään ja toinen laivailta otettiinkin vielä ensimmäistä rauhallisemmin. Vanhempani tosin vahtivat poikia sen verran, että pääsimme Liamin kanssa kahdestaan syömään - luksusta!

Eilen ja tänään tosiaan mun kroppa on särkenyt aikamoisesti noiden liitoskipujen osalta ja olen tajunnut, että nyt pitää vissiin pikkuhiljaa ruveta totuttautumaan ajatukseen etten ihan vanhaan tyyliin voi hiihtää sinne tänne. 

Enää viikko ja sitten tämä vuosi tosiaan kääntyyn kunnolla syksyyn. Mutta sitä ennen me kyllä vielä ihan varmasti nautitaan tästä kesälomasta, yhdessä olosta, kiireettömyydestä ja pysymme kaukana ihan persuperus arkirutiineista. 

Toivottavasti teillä lukijoilla on ollut kiva alkjuviikko ja pian taas nähdään! Sara xxx

SUNNUNTAINA KAUNIIMPANA.

Siis voi kiitos vielä ihanista kommenteista edelliseen! Oikea synninpäästö, että bloggailen kunhan kunto kestää. No eilen olisi jo ehkä kestänyt, mutta meillä oli pienet dinnerpartyt mun siskon perheineen kanssa ja miehen kanssa huiskittiin keittiön puolella ja siivoillen eli aikaa ei varsinaisesti muuhun ollut. Mutta ihanaa oli - kiitos sisko <3

Tänään sitten ajattelin vihdoinkin toteuttaa tämän reilun kuukauden ajatuksissa olleen kauneuspostin. Mulla on nimittäin tapana kerran viikkoon (yleensä lauantaisin) ottaa sellainen ylellinen oma prinsessahemmotteluhetki. Käydä yksin suihkussa. Ah...

Silloin aina luonnollisesti pesen hiukset ja sitten vielä teen kaikki muut vartaloextrat - kuorimiset, rasvaamiset sun muut. Eilen en tosiaan tätäkään ehtinyt ja siksipä korjasin virheen tänään. On tässä syykin puunata: me lähdetään huomenna meidän perheen ainokaiselle kesälomareissulle. Risteilylle Tukholmaan mun vanhempien kanssa! Jee! Tämmöisen reilun römppäviikon kunniaksi on siis enemmän kuin suotavaaa vähän yrittää kohentaa ulkonäköä ihmistenilmoille :)

Mulla on tässä vuoden mittaan valikoitunut sellaiset oikein lempparituotteet, joita on esim. nämä:

((pahoittelen keltaisia suihkukuvia)) Nuo Santen isot pumppupullot on aivan ykkösiä. Hyvälaatuisia, hyvätuoksuisia ja riittoisia. Ja luomuja :) Tuo riittoisuus on erityisesti loistava juttu, koska mun mies erityisesti tykkää lotrata tuon suihkusaippuan kera :D Riitoisuudella puhun nyt kevyesti kuukausista enkä viikoista ;) 

Kasvojen kuorimiseen olen nyt jo aikoja käyttänyt tuollaista ystävältäni saamaa Natur Vive-merkkistä tyrnikuorinta-ainetta. Sekin lupaa olla suhteellisen luonnonmukaisista ainesosista. Saisikohan tätä esim. apteekeista? (osaatko M kertoa?) Ja vartalonkuorintaan käytän ihan aina maailman parasta ja halvinta ja itsetehtyä hunaja-sokerikuorintaan (linkitys ohjeeseen). Millään muulla en ikinä ole saanut yhtä pehmoista ihoa. Vähän niinkuin pikku-Jamesin vauvaiho :) 

Tangle teazerin hommasin vasta alkukeväästä ja aluksi en ollut laisinkaan vakuuttunut sen huippuudesta, mutta vasta ruvetessani harjaamaan hiukset suihkussa hiustehoitoaineen poishuuhtomisen aikana, totesin sen todellakin olevan jokaisen kehun arvoinen. Hiustenhoitoaine on myös aivan ykkönen. Born to bion hoitsikassa on esim. karitevoita ja monoi detahitia ja aivan ihana lempeän pähkinäinen tuoksu. Tämän ostin muistaakseni Prismasta, mutta noita Born to bioja ja Santeja saa myöskin tuolta Hyvinvoinnin tavaratalosta. (-> mainosboksi //mainoslinkki tuossa oikeassa sivupalkissa.)

Suihkun jälkeen tietty on hyvä rasvata kroppa. Mä olen kyllä aivan auttamattoman huono muistamaan sen. Auts. Nyt kuitenkin päätin tsempata, koska pohdin tässä, että pitäisikö tätä kalpeankelmeyttä yrittää taltuttaa tänä iltana pienellä itseruskettavalla?

Sain (kyllä, minua ja blogiani on lahjottu. kiitos tuhannesti!) Jolie.fi-verkkokaupan puolesta aivan ihanan Mádara Flower Dust vartalovoiteen. Alkuun pelkäsin sen vähän minkämoinen glitterpallo minusta tuleekaan, mutta kokeillessani voidetta, huomasin sen olevan ihanan himmeän hohtava samalla tavalla kuin kasvoille käyttämäni saman merkin luottotuote Moon flower tinting fluid. Sitä siis käytön meikissä päivittäin - tai siis silloin kuin meikkaan :D

Tuo toinen kuvan puteli onkin sitten siskoltani saatu syntymäpäivälahja. Eli Mádaran Sculpturing oil. Hän sillä öljysi masua odottaessaan tyttöstään ja kyllä minäkin alan vihdoin päästä tähän masuöljyämisen makuun. Molemmissa tai oikeastaan kaikissa Mádaroissa on mielestäni ihana ja raikas tuoksu. Pitäisi vain muistaa tätäkin päivittäin lätkiä. Anyhow, Mádaroita ja vaikka mitä muita ihania luomukosmettiikkamerkkejä (mm. lempparimeikkejäni Coleur Caramelilta) voi siis ostaa Jolie.fi:stä (//mainoslinkki). 

Mulla on hiustenpesun jälkeen melkein tärkeintä heittää tarrarullat hiuksiin heti kuivaamisen jälkeen, sillä muuten tätä päätä ei tunnu oikein saavan, seuraavaan pesuun saakka, mihinkään järkevään kuosiin. Mulla ei vain oikein ole tarpeeksi rullia :) 

Innostuin sunnuntain kunniaksi laittamaan meikkiäkin eka kertaa vissiin viikkoon. Kasvoputsarini nimittäin putosi pesukoneen taakse ja mies ei ole vieläkään ehtinyt tonkia sitä mulle takaisin. Tänään on pakko :) 

Samalla yritin vähän mietiskellä, että mitä ihmettä sinne risteilylle pitäisi pakata mukaan. Siis mitä ihmettä me laitetaan päälle!?! Kyllähän ilmassa on jo kertakikkisen syysfiilikset, mutta ihan vielä en haluaisi syksyiseksi kesälomareissulla heittäytyä. Tukholmassa voi tiistaina olla jopa parisenkymmentä astetta ja suhteellisen aurinkoista. Farkut lienevät hyvä idis. Balleriinojen sijaan olisin mielelläni laittanut korot jalkaan, mutta ehkä matalat kengät on kävelyn kannalta parhaimmat.

Tähän päivään päätin merellisen innostuksen kunniaksi pukeutua sinivalkoiseen :) Näitä valkoisia pellavahousuja tuskin tulee enää kovin montaa kertaa vedettyä jalkaan. Taikka flipflopeja. Ja ehkä nämä sinne risteilylle ovat muutenkin turhan letkeät. Mies ihmetteli mun tällääntymistä (kun olen aikasen rennosti ottanut nämä pukeutumiset menneellä viikolla), että olenko mä lähdössä johonkin?

Ihan vaan Prismaan ajattelin tästä kävellä, hihi :D

(Jestas mikä iso banneri tuohon ylös on ilmestynyt!)

WEEKDAYS.

On täällä viimepäivinä ehditty seuraavanlaisia:

Visiteerata kantakaupungissa omassa ihanassa seurassani. Hitaasti, mutta varmasti olen vaappunut Töölöstä ratikalla Punavuoreen, kauhistellut Punavuoren peikossa uusia Rodineita (odotan niitä yksivärisiä), seisoskellut Jolie-kaupan ovella tajuten ettei se olekkaan vielä niin aikaisin auki, haikaillut Kipon jugurttijädejä ja tyytynyt erittäin hyvään jäälatteen vuorostaan ja tajutessani siitä puolen tunnin päästä nälkäasteeni, tehnyt pikapäätöksen kuitata lounas hampurilaisella ja soodavedellä. Sentään pyysin falafelit ruisleipään ja voi vitsit miten hyvää saattoi pitkästäpitkästä aikaa ollakkaan!

Samalla reissulla metsästetty J:n puikolla olevaan neuleeseen lankaa jonka valmistaminen on kuulemma lopetettu jo 2 vuotta sitten. Oh dear, no eipä sitten tullutkaan kokoharmaata puseroa. Voi sydämestäni suositella Johanneksen kirkkoa vastapäätä olevaa Menita-kauppaa neulontaintoisille. Aivan ihana valikoima ja asiantunteva ja avulias henkilökunta. 

Käytin myös törkeästi Zaran sovituskoppia hyväkseni ja menin sinne kiskomaan mammahousujani ylös ja muutenkin kohentamaan olemustani. No okei, kyllä vähän piipahdin katselemassa vaatteitakin, mutta tunsin oloni melkoisen ryysyiseksi muiden asiakkaiden välissä. Päällä oikea raskausuniformu taasen kerran..

Olen aloitellut aamut nyt jo useamman viikon tällä tunnatulla puurolla ja se on niin hyvää, että jo illasta alan odottelemaan aamupuuroa :)
Puuroahan meillä syödään anyway, mutta nyt olen tavismarjojen lisäksi lisäillyt hamppuproteiinijauhetta, acai-jauhetta ja kookosöljyä.
Vihdoinkin puurokombinaatio, millä nälkä pysyy pois ja sokeriarvotkin mittarissa mainioina.

Viime päivät olen myös ihmetellyt tätä meidän kuopusta, kuka on oppinut nukahtamaan itsekseen ja on nukkunut nyt jo  4 päivää putkeen LÄPI YÖN. Siis tämä on tarkoittanut sitä, että myös minä olen saanut katkeamatonta unta ensi kertaa sitten...?
Ja samaan syssyyn keskiviikosta lähtien hän on ollut perheen ainut vaippoja käyttävä henkilö. Isoveljelle siis yövaippojen jättäminen oli vihdoinkin onnistuneesti ajankohtainen, vau! 

Olen fiilistellyt näitä värejä sateisena aamuna ja eritysesti pidemmän etsinnän tuloksena löytyneitä ruskeita nilkkureita.

Intoutunut kaivamaan poikien toppapuvut koetettavaksi ja todennut, että luojan kiiiiiitos Fionnille mahtuu loistavasti vielä viime talvinen puku ja voooiii ei ensinkin a) veljen vanha Po.p 92cm on aivan, aivan liian iso (haarat nilkoissa iso) ja toisekseen b) haarukassa on iso reikä. Onneksi pikaisen penkomisen tuloksena löytyi isoveljen 98cm tummansininen Po.p ja se on tuon haalarin kanssa saman kokoinen. Näinollen alkutalveksi pitää kai keksiä 'jotakin' ja lopputalveksi sitten kelpaa tuo 98cm, minkä meinasin jo myydä.

Olen myös sateisten aamupäivien kunniaksi loikoillut soffalla kotivaatteissa, nukkunut torstaina ihanat sohvapäikkärit (mummin lukiessa Fionnille) ja tutkaillut tänään tullutta syyskatalogia. Todennut, että eipä löytynyt mitään innostavaa ja tilaamani raitapaita Jamesille (tuo alin) onkin oikeasti tyttöjenpaita :D No samapa tuo, sopii omistajalleen täydellisesti :)

Jaahas, minun pääni onkin sitten leikkaantunut näistä kuvista täysin pois. Vaikka juuri mietiskelin rohkaistuvani näiden omakuvienkin kanssa täällä blogissa :) Jotain erityisen hyvää siis jäänyt käteen tuosta vartalohaasteesta - olen ehkäpä vihdoinkin päättänyt olla välittämättä, mitä muut minusta ajattelee  ja julkaista vaikkapa sitten niitä asukuvia, vaikka sitten tyylini olisikin aivan tylsä ja tavanomainen.

Niin ja viimepäiviin mahtuu myös runsaasti liitoskipuja (häpyliitos, voi auts!), iskiaskipuja, harkkasupistuksia, närästystä - eli toisinsanoen kaikki raskausjutut ovat posahtaneet päälle yksintein.Nyt kuitsekin nukkumaan eli oikein hyvää yötä toivottaa Sara x

KESÄN KÄYTETYIN MEKKO.

Pahoittelen tätä jatkuvaa mahakuvaspämmiä. Alkaa tuo pallero olemaan jo lievästi sanottuna tiellä.

Tyttö kelluu sielä joko poikittain tai jotenkin äärimmäisen ahtaasti ylämahassa - ihan erimallisesti kuin pojat aikanaan, jotka kiltisti pysyivät raivotarjonnassa jo vaikka kuinka aikaisista viikoista lähtien.

No äsh, eihän tämän nyt ollut tarkoitus edes raskausjutuista tällä kertaa olla,

vaan tuosta mekosta mikä varmaan kohta hajoaa päälleni.

Olen valehtelematta pitänyt sitä enemmän kuin yhtäkään muuta vaatetta koko kesänä.

Kevyt ja ilmava ja maksoi kokonaiset 12 euroa Irlannissa Toukokuussa.

Tosin se oli olkaimeton alkujaan, mutta sellaiset ei kyllä näillä rinnuksilla toimi ja siksipä lyhensinkin mekkoa hiukkasen ja siitä ylijäämäkaitaleesta taiteilin naruolkaimet tähän mekkoon.

Harmi vaan, että ostin tämän sen verran summanmutikassa etten huomannut sen olevan 100% viskoosia (tuolla hinnalla toki olisi voinut arvatakkin...) ja valitettavasti kovan käytön tuloksena kangas alkaa olla melkoisen nyppyyntynyttä. Kyllä tämä siis tällaisena leikkipuistomekkona toimii varmasti ensi kesänäkin, mutta huomasimpas Cubuksessa olevan melkein identtisiä täysin puuvillaisia maximekkoja ja vielä alessa ja nappasin tänään sellaisen sitten ensi kesäksi :)

 (kuva vasen alhaalla)

Tuo on heti niiiiin paljon näitimpi paremman matskun ansiosta eikä kustantanutkaan edes paria kymppiä. Tosin on myöskin olkaimeton eli sama lyhennys-olkanarutuunaus täytynee tehdä siiten ensi kesänä.

Olen muuten vihdoin saanut koko jalusta-laukaisijajutun toimimaan joskaan en ole mitenkään erityisen hyvä näissä omakuvissa... Koettakaa siis kestää. Ehkä muutun jossain vaiheessa hiukan enemmän katseenkestäväksi ja muutenkin tämä touhu sujuu paremmin.

Me ollaan veljesten kanssa tänään vilvoitelu lähinnä kotioloissa. Tai oltiin me aamusta pihalla, mutta omalla parvekkeella oli paremmat bileet kahluualtaassa ja minäkin sain tehtyä kunnon viikkosiivouksen, jippii!

Daddykin on vihdoin kotona töistä ja meinaamme nautiskella tuhmeliinit kaupan pakastepizzat

iltaruoaksi. Lapset toki söivät jo jotain järkevämpää aikaisemmin ja on tämä itsellekkin aika extremeä,

kun sattuneista syistä olen joutunut kovasti karppailemaan. 

Pieni breikki tekee kuiteskin nyt terää ja toivottavasti tuo masun tyyppi ei tämän johdosta kasva ylisuureksi....

Onko teillä muilla ollut jotain kesän ylivertaista luottovaatetta?

Niin ja toivottavasti teillä on sielä ruudun takana mukava viikonloppu meneillään

ja hauskaa lauantai-iltaa itse kullekkin!

Sara x

KATALOGISÄÄ JA KAAOSPÄÄ.

Sori nyt vaan kaikki kesäfiilistelijät, mä yritin aikani keksiä tälle päivälle vaikka mitä muuta kerrottavaa, mutta en pääse yli enkä ympäri näistä syksyisemmistä inspiksistä. Varsinkin, kun tänään aamupäivästä oli ulkona ihan täydellinen katalogisää.

You know, sellainen kun aurinko paistelee, mutta on tarpeeksi vilpoisaa pitää pitkähihaisia taikka kenties jopa hupparia taikka ohutta neuletta. Eihän sellaisia katalogien näkymiä oikeasti tunnu edes olevan olemassakaan, missä on pitkähihaista, mutta takki auki ja kenties avokkaat jalassa.

Mä olen myös lujasti miettinyt, että tähän syysihannointiini liittyy vahvasti kaksi faktoria.

a) kevät oli ohi melkein parissa viikossa ja kesää on nyt jo jatkunut se ns. standardi pituus. 

b) kauppoihin on pikkuhiljaa valumassa näitä syysjuttuja ja iih, aah, uuh suurimmat trendivärit tuntuvat olevan juurikin kaikista lemppareimmat syksy/talvivärini mustaherukan-violetti ja tuo sinapin keltainen!

Siispä riemusta kiljahdellen (sisäisesti) kiskoin jalkaani tänään melkouudet H&M mamma-housuni kauniissa vaaleanharmaassa värissä ja mielettömän alelöytöni Boobin before&after topin Cassis-värissä.

Se on niiiiin täydellisen kaunis väri. Ja jippii, myös siis tämä mahakas ja todennäköisesti imettävä äityli tulee olemaan trendikäs :D :D :D Minkä ihmeen takia tämä oli alessa, en ymmärrä, mutta en valita ;)

(kauppa oli riemuli.fi ja sielä ole muuten Boobin paitoja muutenkin reippaasti tarjolla alehintaisena)

Muuten tämä päivä ei todellakaan ansaitse mitään erityismainintaa. Sain lievän hermoromahduksen, kun yritin saada tähän kaaoskämppään taas jotain rotia. Hormooneilla taas ehkä taas jotain tekemistä asian suhteen. Liam ja pojat luikkivatkin tiehensä hurrikaaniäidin tieltä ja hyvä, että luikkivatkin.

Raivostuneena saa muuten yllättävän paljon aikaiseksi ja vaikkakin hommaa riittää vielä vaikka kuinka, sain rutkasti tehtyä. Pitää pitää mielessä vain the greater good ja mielummin teen tämän nyt, kuin viimeisilläni raskaana taikka kolmen pienen lapsukaisen äitinä. 

Aijuu, ja tässä järkkäilyn tiimelyksessä kun tulee löytäneeksi yhtä ja toista kadoksissa ollutta taikka muuten vain unohtunutta tavaraa, huomasin omistavani saman kauniin tummanliilan sävyiset kepeät verhotkin. Tämä väri näemmä on tulossa kovasti myös sisustusrintamalle ja nuo menevät sitten hiukan myöhemmin syksyllä aivan varmasti meidän makuuhuoneeseen luomaan tunnelmaa.

Nyt lupaan lujasti palata Heinäkuuhun ja tunnelmoida vain hiljaa pienessä mielessäni ja kenties fiilistellä vain siinä muodossa, että kudon pikkaiselle pikkuruiset kanervanväriset villasukat.

Ensikerralla siis auringonpaistetta ;) Sara x

ERITTÄIN VÄSYNYT, ERITTÄIN ONNELLINEN, ERITTÄIN RAIDALLINEN.

 Kas en tiennyt viime kesänä Irlannin loppualeissa ostavani tämän kesän suuriman hitin - mustavalkoista raitaa. No en tiennyt pukevani sitä ison kummun päällekkään, mutta aamulla oli pakko. Oli vain niiin kuuma. Vaikka kapoiset vaakaraidat nyt eivät ehkä kurvikkaille olekkaan suotuisammat. Tykkään mekosta silti hirmusti. Ehkä se ensi kesänä on edustavampi.

Mustavalkoisen kaveriksi on kiva joku raikas väri ja laitoinkin nyt Irlannista ostamani uudet baltsut jalkoihin. Ne ovat ehkä pehmoisinta nahkaa ikinä. Nyt harmittaa etten ostanut näitä myös kauniin ruskeina. Täältä Gapista näitä löytyy (ne missä vetskari takana), jos jotakuta kiinnostaa.

Anyhow, lähdettiin ihan aamutuimaan jo käymään uudessa kodissakin, minne tästä talosta johtaa tuollainen kiva metsäpolku. Lapset on vähän sekaisin tästä valon määrästä ja meillä on taas vaihtelevalla menestyksellä heräilty klo 5:15-6:30 välillä. Olen ollut vain niin kovin väsynyt. Ja sehän näkyy. Pahoittelen siis kuvan wash and go-lookia. Välillä tälläydytään ja välillä mennään ilman meikin haiventa. Hiukset olivat sentään vastapestyt. Mun ripset on ihan vitivalkoiset. Näytän siis yleensäkkin ilman ripsaria väsyneeltä (ja olen kuullut tästä vuosien varrella paljon), mutta tätä katsoessa rupeaa oikeasti naurattamaan. Musta tuntuu etten mä edes muista tuota koko kuvanottotilannetta, niin koomassa minimaalisten unien päälle olin.

Kai sielä on muitakin kohtalotovereita, vai onko sielä onnellisia keiden muksut vain nukkuvat kahta kauheammin raikkaassa kesäilmassa?

No väsymyksestä viis. Tässä on monta niin ihanaa juttua ettei pieni univaje paina yhtään loppujen lopuksi. Maanataina nimittäin on jo meidän varsinainen muutto! Ja tiistaina juhlitaan miehen syntymäpäiviä. Ja eilen ultrassa mahavauvalla oli kaikki rakenteet kunnossa, mistä olen erityisen kiitollinen <3 Nimittäin sydäntä ei meinnanut ensin näkyä kunnolla, kun baby oli niin kummallisessa sumpussa pää alaspäin ja nukkui. Ei hievahtanutkaan, että tekisi ultraajan homman vähän iisimmäksi.
Paikalle kutsuttiin toinenkin kätilö ja kyllähän sielä sitten oli kaikki tarvittavat jutut paikoillaan. Onneksi.

Tästä on hyvä jatkaa ja päätin nyt fiilistellä oikein täysillä tämän loppupuoliskon, sillä en ajatellut enää ikinä olla raskaana tämän jälkeen. Hihi ja nyt kyllä painun nukkumaan ettei nuo mustat silmänaluset muutu enää yhtään tummemmaksi! Night, night!

EPÄTÄYDELLISET ASUKUVAT.

Huijakkaa, nyt hypätään hyyyvin kauas mukavuusalueelta taasen kerran, sillä ajattelin pitkästä aikaa julkaista yhdet asukuvat. Eikä mitkä tahansa asukuvat. Näissä vaatteissa käytiin juurikin myymässä meidän asunto (ja sielä lounaalla ystävättären kera). 

Oli hiukan vaikeahko keksiä mitä siistiä keksisin laittaa päälleni pankkiin näin mahakkaana ja turvauduinkin tuohon rakkausvaatteeseen eli punaiseen bleiseriin uusien korkkarien ja äitysfarkkujen kaveriksi. 

 Mies aivan innostui, kun kysyin kainosti josko hän nappaili asukuvat. Ja nehän täytyi sitten tietekin ottaa ydinkeskustassa - voi apua! Onneksi sain pysytellä aurinkolasien takana suojassa ja toivoin käyväni vaikkapa turistista...

...niin kunnes minun siippaseni keksi, että nyt vähän kokeillaan erilaisia perspektiivejä. Olisin voinut ehkä vajota maan alle, mutta yritin nyt niistä kuvista sitten valkata nämä kenties onnistuneimmat tänne.

Että siinä se olisi itse epätäydellinen Sara itse. Vaikkakin näin jälkeinpäin katsoen näytän mielestäni tietenkin aivan valaalta, niin minulla kyllä oli tosi hyvä fiilis näissä vaatteissa. Niin ja ei se olotila tästä vielä seuraavaan 4,5 kuukauteen tule pienentymään eli paras totutella :D

Toiset tykkää muhkummasta, vai miten se nyt menikään...

HELLO NEW WEEK AND PERFECT SHOES!

And what a week will it be?!

Täällä viikolla on tiedossa vaikka minkämoista jännittävää, innostuttavaa, hermostuttavan kutkuttavaa toimintaa tälle naiselle ja perheelle.

Aika ihana aloitus silti viikolle on tuossa parin tunnin päästä hilpasta parhaan ystäväni kanssa lounaalle

(ei taas olla ehditty nähdä hävyttömän pitkään aikaan)

ja mikäs se parempi syy on vetää nämä ihanuudet jalkoihin <3

Todellinen löytö Irlannista, mitä en missään nimessä voinut jättää kauppaan:

täydellisesti 'istuvat' nudet korkkarit.

Kyllähän te bloginaikkoset tiedätte, että nämä kuuluu jokaisen naisen vaatekaappiin :)

Ja totta se onkin, nämä ihan totta käyvät asuun kuin asuun.

Merkki on Clarks ja malli löytyi vielä tuollaisella maltillisella korolla ja mikä parasta

leveällä lestillä (Wide fit) niin käy näille minunkin räpylöille.

Minua vastaan tuntui vain kävelevän tekonahkaisia versioita sellaisilla jäätävillä piikkikoroilla

kunnes siis tosiaan bongasin nämä Clarcsin myymälässä, missä on muuten Suomea reilua pariakymppiä edullisemmat hinnat. Nämä siis nahkaiset korot maksoivat yhtäkuin 70euroa - ei laisinkaan paha!

Nyt vain vielä mietintään mihin muuhun tänään tälläydyn ja sitten vähän pyykkien viikkaamista ja sensellaista. 

Toivottavasti kaikilla muilla on yhtä huippu maanantai

ja oikein hauskaa Toukokuun viimeistä viikkoa!

(edit. mä vielä askartelin tuohon tuollaisen uuden headerin. onhan se aika hempukka, mutta onhan nyt kesä)

(edit.2 ohhoh tajusin juuri, että tuohan on harvinaisen samannäköinen kuin suloisen Mrs. J:n blogin headeri. pyydän anteeksi samankaltaisuutta ja kehotan kaikki suuntamaan hänen suloiseen blogiinsa visiitille)

KUKINTAA.

Vaihteeksi vähän tämmöisiä vaatejuttusia ja minäjuttusia. Mun oli tarkoitus jo aikaisemmin vähän kuvailla jotain omia kevätvaatteita ja sen semmoisia, kun niitä on kerta pyydetty. Tässä nyt on ollut vain vähän välissä sellainen pikkuhommeli, että mun itsetunto on tällä hetkellä ehkä -456.

Itsestä kuvien ottaminen ja niiden julkaiseminen on niin megapelottavaa ihan parhaimmassakin tapauksessa. Ja sitten vielä sellaisessa tilanteessa kun olo on turpea, finninaamainen, tyhmähiuksinen, pöhöttynyt, väsähtänyt... No kyl te tiedätte.

Tämä raskaus on ollut sillätavalla erilainen, kuin aikaisemmat, että kun pojista tunsin oloni merisairaaksi ja kaikki maistui pahalta, en saanut oikein mitään syötyä ja paino tippui, niin nyt paha olo oli niin raju (ei tarvinnut kyllä "antaa ylen",mutta kuiteskin) ettei siihen auttanut kuin yrittää syödä edes jotain mikä upposi. Sitten olo oli taas hetken vähän parempi. Ja mikä upposi? Leipä ja oltermanni. Karjalanpiirakka ja oltermanni. Maustettu (ei-rasvaton) rahka. Muutkin epäterveelliset jutut.

Eh, en edes oikein ole vaa'alle uskaltanut, mutta sen tiedän ettei paino ainakaan ole vähentynyt. ja lantio tuntuu antavan periksi jo vaikka kuinka aikaisin. Siis leveyssuunnassa.

Ja tämä naama! Näppyllä toisen perään vaikka kuinka jo ihan alusta asti. Olen ihan läikikäs (tuota kuvaa on vaalennettu eli kyseessä ei tod. ole mikään alaston totuus. sitä ei nyt vain kestä) ja punakka ja jouduin pitkästä aikaa ostamaan ihan kunnon meikkivoiteen, jos siitä olisi jotain iloa.

Nämä hiukset sitten vielä. Kävin tosiaan kampaajalla viime viikolla ja pituudet leikattiin tasapituisiksi, mihin olen hurjan tyytyväinen. No siihen se sitten loppuukin. Joku valopää nimitääin keksi leikata viime loppukesästä otsiksen hyvinkin tietäen, miten tuskallista näiden hapsujen poiskasvattaminen onkaan. Jep, pinneillä yritän värkätä tuota himputin etuhiusta mihin kykenen, mutta lopputulos on yleensä aika suttuinen. Ja hapsuttava. Huoh. Vielä 5 senttiä ja se olisi jotenkin järkevässä mitassa...

Muistinko mainita, että raskaana ollessa mun karvojenkasvu tyssää täysin. Yhdeksäksi kuukaudeksi. Jepjep...

Mut kuulkaa sit on sellaisia pikkujuttuja jotka pelastaa tämän harakanpelätin olon! Vaikka esimerkiksi tämä upouusi kukertava huivi (Lindex). Mulla on jo varmaan miljoona huivia, mutta tämä kukkainen yksilö on aivan ainut laatuaan. On niin kiva, että mun siskokin kävi ostamassa ihan samanlaisen :)

Ja löysin mun nahkatakin kun purkasin putkiremppakamoja ja nahkatakki ja tämä huivi on mielestäni vallan ilmeenpelastava kombo. Onneksi löysin muutamat kivat äityspökätkin H&M:ltä, joita olen saanut käyttää jo rv 10 asti (ihan oikeesti...) 

Ihana silti, että nyt kun tosiaan habitus muuten on mitä on voi edes vähän tuntea itsensä kiva näköiseksi ja jopa raikkaan näköiseksi. Kuhan tuo mahakin rupeisi näyttämään enemmän pallerolta kuin kaljamahalta, niin eihän tässä olisi hätiä olleskaan :)

Johan siinä oli taas kerrakseen höpötystä. Ihana vähän nollata täälä blogien parissa näin illasta, sillä muuten päivät on täyttyneet remppailusta ihan aamusta iltaan. Huomenna mä pidän välipäivän ja yritän pakata meidän kamat kolmeksi viikoksi Irlantia varten. Ettei nyt vain aika kävisi pitkäksi :D :D

Hauskaa iltaa teille lukijat!

THAT GARDIGAN.

Rakkautta ensi silmäyksellä.

Muistanette ehkä vanhemmasta blogista siirtyneet lukijat, kuinka ennen syyskuista Irlannin matkaa kaipailin vaatekaappiini löytyväksi sellaista perinteistä Aran-jumperia? 

Tai minun tapauksessani villatakkia. Oikein paksua ja lämmintä.

Belfastissa sitten bongasinkin samantyylisen lempparikaupassani Jack Willsissä,

mutta hippasen liian kalliina minun kukkarolleni.

Olen ennenkin tehnyt Willsin kausialeista mainioita löytöjä  

(normihintojen ollessa liika korkeita, vaikkakin laatu kyllä sen mukaista)

ja riemu oli ylin, kun nyt tämä 

täydellinen villatakkini olikin -50% alennuksessa.

(välihuomautus ostolakko pitää, mies antoi minun tilata tämän joululahjaksi itselleni jo viime vuoden puolella ;) )

Tiedän jo puolenkymmentä eri asukokonaisuutta, mihin tämän villatakin voisinkaan liittää.

Kaikista ihana se olisi sellaisen hiukan 40-lukutyylisen mekon kaverina.

Tai vaikka farkkujen kanssa jakkumaisena.

Ihan ensimmäisenä mieleeni tuli kuitenkin tämän kaveriksi Lontoosta

 (muistaakseni vuonna 2004) löytämäni vintagelaukku. 

Vitsit miten tuo veska aina vaan iskee niin lujasti!

Tätä olen käyttänyt paljon.

Sain siitä silloin pulittaa myös secondhand shopissa pitkän pennin,

mutta arvatenkin niitä pennosia en ole jälkeenpäin surrut.

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, tuo laukku voi olla jopa 20-luvulta peräisin.

Olisipa mielenkiintoista tietää, minkänimiselle nuo nimikirjaimet kuuluivatkaan?

***

Lisäsin muuten blogin vihdoin ja viimein myös facebookiin, jospa se jollakulla helpottaa kirjoitusteni seurailua. 

Lisään tuota pikaa tuhon reunaankin jonkun nappulan sitä varten.

Justiinsa nyt naputtelen tätä tekstiä yhdellä kädellä, kun sylissä nukkuu tällainen vähän isompi paketti nimittäin Fionn. Reppanalla taisi olla äsken pitkästäaikaa kauhukohtaus :( 

Ehkäpä pian tohdin viedä hänet omaan sänkyyn nukkumaan.

Jospa huudot olisi nyt huudettu, ettei tuo pikkuveli herää.

Jep jep. Perjantai-ilta ja mies on vaihteeksi iltavuorossa...

IHANA PÄIVÄ.

Tänään oli sellainen iiiihana talvinen ja jouluinen päivä ja tapahtui sellainen juttu, 

minkä tulen varmaankin muistamaan ihan aina.

Meidän leikkipuistossa oli nimittäin joulujuhla ja mahdollisuus päästä hepan ja reen kyyttin.

Mä olen haaveillut rekiretkestä vaikka kuinka kauan.

Ainakin siis siitä asti, kun muistan ensikertaa katsoneeni Melukylä joulun.

Sen katsominen on meidän perheessä joulutraditio. Sellainen tunnelmaan virittäytymisetraditio.

Olihan sielä puistossa muitakin kivoja joulujuttuja järjestettynä,

mutta tuo reellä ajo oli mulle iso juttu.

Nyt sen voi ruksia pois siitä "asioita mitä haluaisin elämässäni kokea"-listasta :)

Iltapäivällä me lähdettiin poikien kanssa hakemaan daddy töistä,

sillä ajatuksena oli mennä Tuomaanmarkkinoille Senaatintorille käymään.

Sielä oli viime joulunaikaan niin ihanan tunnelmallista, 

että siksi erityisesti tuo siippaseni halusi sinne mennä.

No onhan sielä myynnissä monenmoista,

mutta nyt oikeastaan lähdin vain ja ainostaan stamaan itselleni kunnon talvikintaita.

Ne löytyi ja yksi pieni joululahja myöskin.

Hihii ja tässä tuulen ja tuiskutuksentäyteinen päivän asu:

Villaavillavillaa taas ja jalat paljaana Uggeissa.

Päässä Irlannista ostettu villainen turistipipo (miehen rakastavia nimityksiä).

***

Nyt vain lapsukaiset nukkumaan ja äitiliini lähtee 

muutamalle viinilasilliselle naapurin naisten kera. 

Ihanaa :)

edit. Juu ja tervetuloa uusille lukijoille!

-13°C KERROSPUKEUTUMINEN.

Mä sain aamulla pukiessa ulos tällaisen kahdelin idean kuvata, 

mikä tämän kotiäidin päivän asu oikein onkaan.

Ihan hyvä tietysti ideana, mutta jostain syystä ei niin hyvä idea,

kun kerta puettavan oli kaksi vauhtiveljestä (joista toisella uhkaavasti lähestyvä unien tarve) 

ja valaistus oli kertakaikkisen surkea tietysti talviaamun kunniaksi.

Puhumattakaan äidin olematomista poseeraustaidoista...

Koska olen valtavan allerginen toppahousuille (löytyykö ketään kohtalotoveria?),

on lämpimänä pysytteleminen toteutettava jollain muilla keinoilla.

Minun tapauksessani merinovillalla ihoa vasten :)

Mustat villikset ja harmaa paita sekä ylipolven sukat ovat kaikki Cubuksesta viimevuodelta ja harmaan superhyper lämpimän ja polvipituisen villatakin olen saanut muutama vuosi sitten äidiltäni seconhandina. 

Tässä vaiheessa äidin kerroksia on pakko siirtyä pukemaan pojat valmiiksi.

Heilläkin ylläri vaan Ruskovillan villoja ihoa vasten 

(+F:lle vielä lisäksi toinen kerros villaa ja vauvalle makuupussi rattaisiin)

ja toppispuvut päälle. J:n 80cm puku alkaa muuten uhkaavasti jäämään naftiksi ja samanmoinen Po.pin tummansininen puku olisi koossa 86cm etsinnässä. Olikohan kellään tämän lukevalla sattumalta myynnissä?

 Lopulta superhyper pikana äidille farkut ja Uggitöppöset jalkaan.

Pipo ja hanskat ja kaulahuivikin ovat kaikki aina vaan sitä 100% villaa.

Ha ha haa, hiukkasen alkaa käymään ennalta arvattavaksi eiks vaan?

Vielä arpoa kumman talvitakin laitan päälle (i know, kaksi talvitakkia - luksusta ;) )

ja räpsäytys lopputuloksesta.

Tässä todettakoon, että vika valinta meni metsään, sillä paksun villatakin kanssa tuon vihreän takin napit eivät meinannet ylettää kiinni. Viime talvenahan raskausmahan kanssa tuosta jo pangaktikin yksi nappi pois. I should have remembered better....

Tässä vaiheessa kiirus ulos ovesta ennen uhkaavia kitinöitä oli sen sen verran suuri, 

että lopulta ladatessani kuvia koneelle huomasin näyttäväni näissä lähinnä 

Hobbitti-elokuvan extralta. Siksi siis aika hevi rajaaminen ja kummalliset värit :D

***

Palailen kuulkaas illemmalla vielä toisen vähän tarkempikuvaisen askartelupostauksen kera,

jonka kuvat taidan laittaa ojennukseen nyt heti, kun poikaset nukkuvat tuola molemmat päiväunta. (jiiihuuuu!) 

Eipäskun keitänkin ensin päiväkahvit.

See you later!

edit. ainiin loppukevennykseksi vielä tämä:

don't go breaking my heart?