13.4.15

SE VIIKKO, KUN OLIN OFF-LINE.

Tai en ihan kokonaan, mutta melkein :)

Täällä tätä postia naputtelen kuulkaa jossain Norjan ilmatilassa matkalla kotio Irlantiin. Olen kyllä nytkin off-line, mutta Elsi tuossa vieressä nukkuu ja pojat pelaa padilla. Yht'äkkiä mulla ei ollutkaan mitään tekemistä. Oli kyllä aika virkistävää olla Suomessa vanhempieni kotia lukuunottamatta netin uloitumattomissa. Aika paljon tulee somessa vietettyä aikaa ja nyt sain siihenkin vähän taukoa :)

Tämä toka viikko Suomessa oli tosiaan varsin kiireinen, mutta niin kiva. Nyt tuntuu, että ehdittiin tekemään kaikkea hauskaa, joskin muutamaa kaveria olisin vielä mieluusti nähnyt. Valitettavasti aikataulut meni ristiin.

Käytiin parina päivänä meidän vanhassa tutusta leikkipuistossa moikaamassa kerhon tätejä ja muistuipa taas mieleen ne aamut elävästi, kun oltiin ihka ainoina tuola leikkimässä säällä, kuin säällä. Se herätti paljon mielessäni ajatuksia, mihin ehkä palaan tuonnempana.
Tiistaina käväisin Kalastajan vaimo-blogin Johannan uuden kirjan julkistustilaisuudessa Menita-lankakaupassa keskustassa. Tykkään hurjasti neuloa, mutta suurpiirteisenä tyyppinä neulon mieluiten ohjeesta. Johannalla on mielestäni aina ollut tosi  kauniita ja kivoja malleja ja uusi kirja on hurjan kaunis kokonaisuus. Ja kirjailija itse on kyllä luonnossa just niin suloinen, kun blogi antaa olettaa :)
Heti julkistustilaisuudesta hyppäsin kaverini autoon ja hän tyttärineen tuli mun vanhempien luokse kylään. Me ollaan ystävän kanssa tunnettu 9-vuotiaasta asti ja hän on kyllä minun vanhin ystävä. Ja hauska yhteensattuma; hänen esikoisensa on syntynyt viikkoa ennen meidän Elsiä. Tytöillä on jopa sama lempinimi vahingossa :)
Keskiviikko, torstai ja perjantai oli omistettu siskoille ja siskonlapsille ja Fionnin passinhaulle, erään toisen ihanan ystävän treffaamiselle ja launtaina olikin sitten aivan kokopäivän meno.

Aluksi suuntasin lapsimessuille ja sieltä tapaamaan ihanaa naisjoukkoa. Tapasin ensi kertaa esim. Jotain tekemistä-blogin Pian ja tuntui, kuin oltaisiin tunnettu aina. Ihana ihminen ❤️ Messuilla moikattiin myös Kultahipun Evelinaa ja Villa foxin Satua ja olipas tosi mukava tavata kasvokkain tytöt. 
Itse en messuilta löytänyt mitään lapsille, mutta tämä Lumoan mekko oli mielestäni ehkä tarjonnan paras yksilö. 

Oli kyllä aika kiva olla kerrankin menossa koko päivä ilman lapsia, vaikka mulla olikin aivan hirmuinen ikävä heitä :D 

Oli aivan ihana olla Suomessa käymässä ja vähän haikeus tulee mennä kotiin, mutta samalla kutkuttaa mahan pohjasta, että pian saan halata ja pusutella omaa rakasta miestä. Ja hän on vielä kaiken huipuksi lomalla koko viikon! Ensimmäinen lomaviikko sitten   viimevuoden maaliskuun.

Lentokentältä jatkamme taas anoppilaan, mistä ajelemme sitten huomenissa kotiin Connemaraan. F menee sitten pari päivää myöhässä kouluun ja keskiviikkona alkaa Jamesin suuresti odottama play school.

Mutta sellaista siis. Palaan nyt tämän jälkeen kameroitteni luokse ja sain vielä isältä lainaksi yhden huipun linssinkin.
Eli seuraavaksi siis kuulumisia kunnon kuvilla :) heippavaan ja pian kuullaan!

6 comments:

  1. Replies
    1. No niin olikin! Ja perinteisesti tunnistin teidän pojat ensin ja ajattelin, että sunkin on pakko olla lähistöllä :) farkkuhaalari oli muuten just ykkönen :))

      Delete
  2. Oli kyllä niin ihana päivä! Ihan mahtavaa, että pääsit mukaan!
    Kiitos kovasti seurasta ja toivottavasti nähdään pian taas uudelleen! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos itsellesi, vieläkin hymyilyttää :) ja ens Suomikerralla sitten yritetään järjestää uudet akkatreffit ;)

      Delete
  3. Harmi ettei nähty, juuri meni päivät päällekkäin. :( Mutta toivottavasti toisella kerralla sitten. :) <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toisella kerralla ehdottomasti, olisi niin kiva tavata :))

      Delete