11. KYSYMYSTÄ HAASTETUILLE esitti Elisa La petite princesse-blogista. Vastasin näihin jo viisaasti heti, kun ne tuolta Elisan puolelta luin, että varmasti tuli ne vastaukset, mitä heti ajatteli ensimmäiseksi. Näitä haastehommeleita ei aikoihin olekkaan ollut eli kiitos paljon :)
1. Mikä on tärkein päivärutiinisi?
Aamukahvi. Rakastan aamukahvia yli kaiken. Haaveilen siitä usein jo iltaisin (truestory ja usein sillä ei ole mitään tekemistä kofeiinin kanssa. Aamukahvini voi siis myös olla kofeiiniton.
Meillä ollaan hereillä usein jo kuuden aikaan ja Fionnin koulu alkaa 9:15. Olen aikatauluttanut suurpiirteisesti aamun niin, että kaikkien tohinoiden keskellä minulle jää n. 20 minuuttia kahdeksan aikaan istua sohvan nurkkaan kaffikupin kera :)
(blogien ja instagramin pläräys samalla kruunaa hetken)
2. Paras kirja, jonka olet lukenut? Miksi?
Salaisuus-kirja (Rhonda Byrne) herätti paljon ajatuksia omaan ajatusmaailmaan ja sen voimallisuuteen.
3. Mihin olet aina halunnut matkustaa? Oletko toteuttanut haaveesi?
Brasiliaan. En ole vielä toteuttanut ja lentomatka sinne hirvittää. Mutta vielä joku päivä voitan pelkoni ja matkustan sinne. Ja mielellään kiertelemään pidemmäksi aikaa.
4. Haluaisitko asua ulkomailla? Missä?
Ehhehhee. No juu. Sinne Brightoniin muuttaisin salamana, jos finanssit olisivat kohdillaan (=voittaisimme lotossa).
5. Jos saisit täyttää vaatekaapin vain yhdellä merkillä, mikä se olisi? Lasten/oma?
Valitsen nämä nyt sellaisen sopivan realistisen hintatason mukaan:
Lasten kohdalla sanoisin Gap. Sieltä löytyy yleensä aina jotain just omaa silmää miellyttävää (ja toki paljon ei mieleistäkin).
Omalla kohdalla onkin sitten tosi vaikea valita. Ehkä ihan H&M. Sieltä saattaa kuitenkin löytyä ihan helmiäkin vaatteita.
Jos rahasta ei tarvitsisi välittää, valitsisin toki jotain ekologisempaa ja eettisempää.
6. Lempikukkasi?
Pioni. Mutta just nyt nuo kaikkialla kukkivat kirsikan kukkakset ihastuttavat aika paljon :)
7. Tärkein periaatteesi äitinä?
Rakkautta ja läheisyyttä ei voi osoittaa liikaa. Millään muulla ei oikeastaan ole mutään väliä. Rakkaudesta tulee turvaa, itsetuntoa, empatiaa, stressin lievitystä. Meillä halataan ja pussataan ja sanotaan, että rakastan paljon. Siis tositosi paljon.
8. Oma juttusi, josta et luovu?
Vaate- ja meikkikotkotukset ;)
Ja blogin kirjoittaminen.
9. Hetki, joka on jäänyt mieleesi? Miksi?
Olen tämän aikaisemmin kirjoittanut, mutta se hetki, kun Elsi istui eka kertaa syöttötuolissa meidän muiden kanssa samaan ruokapöytään. Se on varmaan koko elämäni onnellisin hetki, sillä juuri silloin tajusin saaneeni kaiken, mitä olin tältä elämältä toivonut. Kolme lasta ja rakastava, ihana aviomies.
10. Oletko kenkä- vai laukkuihminen?
Molemmat. Mutta olen vähän turhan huoleton niiden suhteen. Tai siis en osaa yhtään huoltaa kenkiä ja siinä pitäisi petrata, että ne pysyisivät parempana pidempään. Laukkuja myös rakastan, mutta niissä ehdottomasti laatu korvaa määrän.
11. Lempipuuhasi kesällä? Aikuisten/lasten kesken?
Aikuisten kesken varmaankin illallinen ulkosalla ja sen jälkeen muutama lasillinen kuohuvaa leppoisasti istuskellen ilta-auringossa. Kaikista mieluiten tämä kaikki jossain Välimeren lomakohteessa :) mutta esim. parin vuoden takaiset istuskelut Helsingin Mattolaituri-kuppilan kansituoleissa siipan kanssa kauniina kesäiltana on aivan todella rakas muisto, mikä olisi kiva toteuttaa uudestaan.
(Toim. huom. lasin kuohuva sisältö voi olla holitonkin, koska esim. tuolla Mattolaiturikerralla olin raskaana)
Lasten kanssa oikeastaan mitkä vaan ulkoleikit auringonpaisteessa. Nämä viimeisen viikon päivät ollaan 90% vietetty ulkosalla. Kotiutuessa puistosta/kylältä/rannalta on lapset halunneet poikkeuksetta jäädä vielä omalle pihalle potkulaudoilla potkuttelemaan tms.
***
Et sellaisia vastauksia. Mutta tiedättekö, nyt mä olen vähän tylsä enkä haasta ketään muuta mukaan kysymyksin, sillä Elisa näkyi haastavan oikeastaan melkein samat tyypit, mitä itsekkin olisin valinnut.
Sen sijaan haastan teidät lukijat haastan kommentoimaan. En välttämättä tätä omaa blogiani (vaikka sekin on superkivaa) vaan blogeja yleisesti. Just lapsimessuilla juteltiin Jotain tekemistä-Pian kanssa tästä ilmiöstä, että kommenttiboksit on muuttuneet tosi hiljaisiksi.
Ymmärrän, että suurin osa selaillee blogeja kännykällä ja usein kommentointi on siksi hankalampaa (??), mutta voi vitsit miten yksikin puumerkki tuottaa kirjoittajalle paljon iloa :)
Ja ennekaikkea motivoi bloggaamaan.
Itse yritän oikein ottaa asiakseni välillä kommentoida jokaiseen lemppari blogiini jotakin.
Nimittäin itsellänikin on nyt aika iso innostus tämän kirjoittelemisen suhteen ja välillä on vähän tylsää huomata päivittäisijä kävijöitä käyneen useita satoja ja seurailijoita sekä facebookin välityksellä, että bloggerin on ilmaantunut useita uusia ja täytyy sanoa, että vähän iskee vainoharhainen olo, että ketä kaikkia tuttuja ja tuntemattomia sielä onkaan??
No äiti ainakin lukee, mutta ketäs te muut olette?
Tykkäättekö? Mitä lisää ja mitä vähemmän?
Mutta siis kommentoikaa blogeihin pliis, sillä kaikille meille ei tästä ole rahallista hyötyä ja siksi se vuorovaikutus lukijoiden kanssa on ikääskuin se omanlainen palkkansa :)
Hyvä mieli :)
Mutta nyt painun nukkumaan ja jatketaan vähän arkisemmilla kuulumisilla pian :)
Moi :) tykkään lukea sun höpinöitä, jatka samaan malliin :)
ReplyDeleteMoi vaan ja kiitos jatkan :))
DeleteMäkin tykkään ja halaisin niin noihin maisemin kylään.. Moi!
ReplyDeleteNo tervetuloa vain. Meillähän on tuo vierashuone tyhjillään suurimman osan ajasta... ;)
DeleteSeuraan blogiasi ilman muuta, ei vaan aina tule kommentoitua. Nytkin kun luin nuo haasteesi vastaukset, niin tuli oikein tippa silmään joidenkin vastausten kohdalla. Ihanaa lukea perheestä jossa rakastetaan ja välitetään niin paljon kuin teillä :)
ReplyDeleteSe aamukahvi on täälläkin hirveän tärkeä, päivä pilalla jos se jää saamatta :)
No mut hei sä kyllä aika vakkarina kommentoit muutenkin ja suuri kiitos siitä! Itsellänikin on parantamisen varaa tuossa kommentoimisessa ehdottomasti joten ymmärrän lukijankin puolen. Mutta jospa tämä hiukan tsemppaisi noita hiljaisempiakin lukijoita jättämään myös muihin blogeihin puumerkkiä :))
DeleteKiitos silti Marra, että jaksat vaikka kuinka usein tänne kirjoitella :)
Täällä pysytään aina vaikka ajoittain ihan liian hiljaa. Mukavia kirsikankukkaisia päiviä sinne!
ReplyDeleteHihi välillä mä mietin, että olettekohan te vanhat tututkin haihtuneet johonkin :D mutta kiva kuulla, että sielä ollaan :) teille useimmiten moikkailijoille mä tätä kuitenkin itseni lisäksi teen ❤️
DeleteSun juttujas on tosi kiva lukea, ja samankaltaiset elämäntilanteet tuo syvyyttä. Ihanaa, miten teidän elo pois Suomesta on lähtenyt niin ihanasti eteneen, se innostaa tosi paljon omaakin muuttoa ajatellen! :)
ReplyDeleteRakkautta ei teidän perheestä taida puuttua, ja se jos joku on ihanaa! :)
Vertalaistuki on parasta ja tänne on taas toisaalta ihana kirjoitella fiiliksiä, kun tämä on mun oma Suomalainen-pakopaikka :)
DeleteOnhan tämä vuosi ollut tosi raskas, mutta nyt just tuntuu aika ihanalta, että se alkusähläys alkaa hellittämään.
Täälläkin yksi vakkarilukija ilmoittautuu ensimmäistä kertaa näin kommentin kera :). Olen aivan erilaisessa elämäntilanteessa kuin sinä, mutta jotenkin hirmu ihana lueskella näitä sinun postauksia teidän arjesta siellä Irlannissa ja tehdä samalla upeiden kuvien kautta nojatuolimatkoja noihin teidän kotiseudun mykistäviin maisemiin <3 Kiitos siis ihanasta blogista sekä aivan mahtavista kuvista! :) Täytynee vielä joku päivä suunnata reissu myös Irlantiin noita upeita maisemia ihan paikan päälle ihmettelemään :).
ReplyDeleteVoi miten kiva, että nyt kommentoit Sandra :) munkin mielestä on hauska lukea blogeja, missä ollaan ihan erilaisissa elämäntilanteissa, mitä oma. Antaa perspektiiviä monella tapaa.
DeletePitäisikin kirjoitella ehkä joku parempi juttu tästä Irlannissa matkustelusta, jos joku innostuu tänne markailemaan :)
Edelleen ihailen noita kuviasi ja haluaisin tosiaan palata Irlantiin viimekesäisen matkani jälkeenkin. Saapa nähdä josko vielä tänä vuonna...kiitos kivasta blogista.
ReplyDeleteNo kuule nythän Finnair lentää talvikaudenkin eli tänne pääsee taas astetta helpommin. Suosittelen kyllä tätä Länsi-puolta myöskin, jos et ole vielä täällä käynyt :)
DeleteNo moi Sara!
ReplyDeleteMinä Hertta se täällä olen nykyisin liian usein se, joka lukee, mutta ei ehdi kommentoida, kuten ennen vanhaan. Olen palannut työelämään ja arki on heittänyt uusine aikatauluineen häränpyllyä. Entinen kahvihetki aamuisin blogien parissa on mennyttä ja nykyisin luen blogeja iltaisin lasten mentyä unille, jos en sitten ole sohvalla mieheni kainalossa torkkumassa... :)
Mutta siis kiitos, että jaksat päivittää blogiasi. Olen siitä aina tykännyt. Tyylisi on rento ja kursailematon. :) Bonuksena rakkauteni Irlantia kohtaan saa täällä aina hoitoa, kun laitat kauniita kuvia ja tunnelmia sieltä. Olen seuraillut blogiasi... Öööö... Sanotaanko 3-4vuotta?! No pitkään ainakin. :) Ja seuraan edelleenkin, kiitos! :)
Aurinkoisia päiviä teille sinne, täälläkin on ihana kevätpäivä!
Hertta <3
Vaitsi Hertta, mä en tiennytkään, että sä olet jo niin kauan täällä lueskellut, mutta huippua ja kiitos, kun olet pysynyt matkassa hiljaisemmista ajoista huolimatta. Sun kommentit on aina niin ihania pitkiä ja kiitos niistä. Samalla ymmärän todellakin, ettei kaikkea ehdi ja hirmuisesti sinulle tsemppiä uuteen arkeen ❤️
DeleteJoo tulee luettua tietyt blogit päivittäin,mutta kommentoitua ei tule edes viikottain..hieno haaste,koppi otettu ja kiitos kivan rennosta ja ei niin kiillotelluista postauksista! -sinellen-
ReplyDeleteNo kuule ihan sama juttu! Ja näihin "oman genren" blogeihin tuleekin helpommin kommentoitua, kuin esim. muoti-blogeihin, mitä seuraan niitäkin säännöllisesti. Ja siksi juuri potkin itseänikin pyllylle, että pitää niihinkin kommentoida, kun kerta tykkään ja luen :)
DeleteIhana, ihana blogi. Kivoja juttuja ja ihania kuvia, tykkään kaikesta sinun tyylissäsi :) Aamukahvi on minullekin hurjan tärkee juttu. :)
ReplyDeleteMä just mietin, että tuo aamulahvi on varmaan aika monelle tosi tärkeä rituaali :) mä välillä toivon, että ne kahvihetketkin kestäisi loputtomiin :D
DeleteJa hei säkin pyytämättäkin kommentoit niin usein, että iso kiitos ❤️
Helou! Minä löysin tämän blogin vasta vähän aikaa sitten etten vielä ole ehtinyt kommentoimaan mutta tykkään todella paljon sun kirjoitustyylistä ja kuvista! Aivan mahtavat maisemat <3 Ja samalla vähän tutkailen, millaista se teidän elämä on kun vanhemmat ovat kotoisin eri maista, pientä taustatutkimusta tulevaisuuden varalle ;-)
ReplyDeleteNo hei vaan ja kiitos kovasti! Mäkin vähän kävi kurkkaamassa, että sieltä löytyy siis myöskin kahden kanslaisuuden pariskunta :)
DeleteKiva lukea sinusta vähän lisää. Meidän "kesä" taitaa olla nyt tältä osin ohi, mutta toivotaan, että se vielä palaa.
ReplyDeleteIhan samaa olen minäkin huomannut, että kommentit ovat katoava luonnonvara. Mulla on tekeillä siitä ihan oma postauskin, sillä sen verran asia harmittaa. Mun blogin kommentit vähenivät samalla viikolla, kun pistin blogini Faceen. Olisi kait pitänyt jäättä se tekemättä. Mukavaa viikonloppua teille ja toivottavasti ei sada hela tiden!
Kyllä palaa! Mutta ihan hyvä tämä sää nyt hetken, kun koti näyttää aika kaoottiselta. Mitään kotitöitä ei tullut oikein tehtyä. Soo soo housewife :D
DeleteNäyttäisi tosiaan kommentointi vähentyneen kertakaikkiaan. Eikö meillä enää ole mitään kiinnostavaa sanottavaa ;D
Taalla myos yksi uusi lukija :) Kuulin sun blogista serkultani Satulta (My Little Stars), ja olen tassa ehka viimeisen puolen vuoden aikana lueskellut sun juttuja teidan muutosta seka uuteen elamaan asettumisesta suurella mielenkiinnolla, kun itsekin asun Irlannissa. Tata on kiva lukea, kiitos!
ReplyDeleteMoikka, Satu onkin sinusta kertonut. Olisi tosi kiva treffata, jos pääsisin sinne Dubliniin päin käymään. Ja me tarvitaan Satu ehdottomasti irlannin lomalle :)
DeleteJoo ilmoittele ihmeessä, jos oot täälläpäin käymässä, ois kiva tavata! Sanoinkin Satulle, että voi tarvittaessa antaa sulle mun yhteystietoja. Me ei niin paljo liikuta siellä länsirannikolla päin, enemmänkin Corkissa, kun mun mies on sieltä kotoisin. Toivottavasti saadaan Satu tänne pian lomalle 😊
DeleteKaikki jutut luetaan, ja minähän olen juurikin se joka säikäytti sut senssilinja-puheillaan ja pieruhuumorilla..
ReplyDeleteTämä sun blogi on niin ihana ja jotenkin voimaannuttava aina vaikka asia olisi mikä. Nimimerkillä luin juuri nuo kaksi ylempänä olevaakin :)
Pus ja mukavaa viikkoa! Toivottavasti tarkenee ilman untuvatakkia ;)
Ihana, että ole sielä kaikkinesi aina vaan <3
Delete