"YOU CAN SHOW ME THE WORLD"

 LASTENHUONEEN LAMPPU. Tai kattolampun varjostin. Sen hankkiminen ei ollutkaan ihan maailman helpoin juttu. Vaatimuslistalla oli ominaisuudet: lapsekas, ei sukupuolisidonnainen, aikaa kestävä eli käy mahdollisesti myös käypä jossain muussa huoneessa, kun lapset lentää pesästä (snif).

En etsinyt varjostinta mitenkään aktiivisesti, mutta sen tullessa vastaan, tiesin heti, että nyt löytyi se oikea :)

Ja voi miten paljon siitä onkin riittänyt riemua!  Omassa mielessä on ainakin 80-luvulla suositut karttapallot, minkälaista minulla ei ollut (nyt on :D ) ja pojat jaksavat loputtomiin kurkkia missä on Suomi? Missä on Africa? Entäs Irlanti? Amerikka?

Varjostin löytyi sellaisesta Irlantilaisesta kaupasta kuin Dunnes stores , mikä näkyy toimittavan myös Suomeenkin! (mutta tuo lamppu on näköjään valitettavasti out of stock) Nuo Carolyn Donnelly Eclectic-sisustusesineet on kyllä tosi kivoja. Vaatteissakin löytyy helmiä, mutta lastenvaatteet ovat Willow by Leigh Tucker-mallistoa lukuunottamatta aika huonolaatuisia. En osta enkä suosittele.

Taas on lastenhuoneen sisustus astetta valmiimpi. Enää seinäjulisteelle kehykset, poikien päiväpeiton ompeleminen ja sitten itseasiassa saman merkin varjostimen kanssa yhden jutun tuunailu ja se seinälle. Mutta siitä hommelista, sen enempää paljastamatta, tuonnempana lisää :)

Mitäs pidätte lampusta? Ja sainko annettua jollekkulle Aladin-korvamadon? Tuo otsikon A whole new world-biisi on soinut taukoamatta päässäni jo vaikka kuinka monta päivää :D

PIENEN TYTÖN OMA PIENI NURKKAUS.

 Pienen tytön oma pieni nurkkaus on meidän kodin pinkein paikka <3

Kuten kerroinkin teille aikaisemmin, Elsi päätti reilu viikko sitten siirtyä lastenhuoneeseen poikien kanssa nukkumaan ja toissa iltana saimme vihdoin hänelle oman sängyn (Ikean Sundvik). Samaan syssyyn saatettiin muutakin sisustusta etiäpäin. Mun täytyy ihan vähän vieläkin nipistää itseäni, että mulla on oma pieni tytär ja on pitää pitää vähän pää kylmänä, ettei koko nurkkaus muutu yhdeksi pikkulintupupujussioksennukseksi. Onneksi kovasti näyttää, että Elsi on yhtä ihastunut kaikkeen hempeään kuin äiti :)

Toki tämäkään ei nyt vielä ole ihan toaalisen valmis ja tauluhyllyn pikkuinen tossupari esimerkiksi odottaa vielä kehyksiä. Ne äitini osti Elsulle Italiasta, kun olin raskaana, mutta eivät tuolle jättikoivelle edes koskaan mahtuneet jalkaan. Silti ne on meille niin kallisarvoiset.

Pieni jakkara ja räsymatto sängyn vierestä ovat mummini mökiltä ja niilläkin on suuri tunnearvo. Jakkaran jalat tosin meinaan maalata valkoiseksi ja samoin tauluhyllyä ja mahdollisesti sänkyäkin odottaa valkoinen maalikerros.


 Samaan syssyyn laitelessa järjestelin lasten kirjat siistimmin tuohon emännänkaapin avohyllylle alakaapista. Alkoi nimittäin todella rassata, kun eräs 1v. päivittäin vetäisee koko kirjakasan mereksi keskelle lastenhuonetta. Pojille jo sen verran menee järkeä päähän, kun sanoo, että yksi kirja kerrallaan ja pitää palauttaa hyllyyn. Tai no ainakin toistaiseksi... :D

Aatella, että Elsi on nyt saman ikäinen kuin James silloin kuin Elsi syntyi!

"Poikien puoli" onkin sitten vielä keskeneräisempi:

Tauluhyllyn viereen tulee vielä yksi iso juliste jahka saisin niitä isoja Ribba-kehyksiä Ikeasta. Pojilla ei myöskään ole päiväpeittoa, mutta sekin odottaa vain ompelijaansa. Nimittäin tuo söpö pieni autopusillakana Hemtexistä on nyt vailla käyttäjäänsä ja meinasin sen hyödyntää päiväpeitoksi. Mahdollisesti jonain tilkkuversiona tai sitten vain leveillä beigeillä kanteilla.

Aika pienihän tämä lastehuone on, mutta kovasti kyllä lapset tykkäävät sielä oleskella ja leikkiä. Tykkään itse tietty ihgan mahdottomasti, mutta mitäs mieltä te olette? 

KESKENERÄISTÄ.

Mä ajattelin perjantain kunniaksi julkaista täällä muutaman pikku kuvasen tästä meidän uudesta kodista. Silloin, kun oltiin muuttamassa Irlantiin, eräs lukija pyysi kuvia myös sisustuksen välivaiheista. Siitä, kun kaikki ei ole vielä kiiltokuvamaisen täydellistä. Mutta tiedättekö, bloggareiden helmasynti, sellaisia kuvia on ihan hirveän vaikea julkaista. Siksipä täällä on niin vähän mitään sistusjuttusia näkynyt, sillä meidän kodit (monikossa, voi huokaus...) täällä on olleet koko ajan enemmän tai vähemmän keskeneräisiä. 

Mulla on hyvinkin tarkat visiot, mitä mihinkin haluan - tunnelma, kalusteet ja värit ovat ihan tarkasti mielessä. Toteutusta täytyy vain kärsivällisesti odottaa. Ja kärsivällisyys täällä onkin ihan varmasti kasvanut ihan huippuunsa. Kaikkimulleheti ei vain onnistu. Ensinkin täältä meidän kylältä ei saa paljon mitään eli täytyy lähteä vähintään tunnin päähän Galwayhin, jos mielii mitään ruokatarpeita kummallisempaa. Toisekseen, vaikka käteväemäntä saatan ollakkin, poraamiset sun muut jätän mielelläni Liamille. Ja sitten hänen kallisarvoisella vapaa-ajallaan tulee useammin priorisoitua perheen yhdessäolo ja lasten kanssa touhaaminen, kuin koukkujen tai taulujen saaminen seinälle. Ja kolmanneksi tietenkin raha. 

Sisustaminen tapahtuu siis pikkuhiljaa, mutta kyllä täällä kodissa näyttää jo ihan meidän omalta, vaikka puolitessään onkin :) Ja kyllähän meillä kalusteet melkein ovatkin kasassa eli monet jutut on enemmän sellaisia pienempiä yksityiskohtia. Täällä muuten muistinvirkistykseksi meidän oma vanha koti ja aika paljon yhteneväisyyksiä löytyykin, vaikka täällä onkin onneksi paljon väjempää :)

Niin ja miten noi pyykit liittyy sisustukseen? Noi ei mitenkään, mutta tykkään noista niiden takana olevista tuplaovista ihan hirmuisesti. Ja pyykkihuolto olisi vihdoin tarkoitus heivata tuonne vierashuoneeseen, kunhan saan sen järjestelytä siistiksi lopuista muuttolaatikoista. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin pyykinkuivausteline tässä olohuone/dinerissa.

Lastenhuoneessa nukkuu toistaiseksi vasta pojat tuola ritarisängyssään. Elsille on jo oma pieni kulmaus puoliksi valmiina, mutta sänky vielä puuttuu. Sen toivon saavamme tässä kevään mittaan tuohon viirien alapuolelle odottamaan otollista hetkeä. Ihan vielä ei olla valmiita meidän viimeistä vauvaa päästämään omilleen :))

Lastenhuoneen verhot meinaan kyllä vaihtaa vähän neutraalimman väriseksi, että käyvät paremmin muiden tekstiilien sävyihin ja kyllähän lelut sitten tuovat sitten muuten sitä värikkyyttä. Lattialle haaveilen isosta puuvillamatosta/räsymatosta, mutta se pitäisi melkein Suomesta ostaa, kun ei täältä moisia oikein löydy. Elloksella löytyisi aika kiva vaihtoehto. Tai sit ihan yksivärinen puuvillamatto, jos tuo on liian busy.

Tuo vihreä vanha mummani vanha kaappi vielä kaipaisi uutta maalia ja kunnostamista, mutta en oikein osaa päättää, mikä olisi hyvä. Jopa tuohon alkujaan kammoksumaani myrkynvihreään alkaa olla silmä sen verran tottunut etten oikein osaa edes kuvitella kaappia muun värisenä.

Seinälle tulee vielä ainankin yksi iso julistetaulu, mikä odottelee Ikean Ribba-kehystä, muttakun se Iksuun pääseminenkään ei ole niin yksinkertaista :)

Meidän huone on kaikista pienin, mutta tykkään siitä ihan hirmuisesti. Heti ovesta vasemmalle on oma en suite shower room ja oikealle isot vaatekaapit. Ikkunat on huoneen kahdella seinällä ja niistä paistaa ihanasti ilta-aurinko. Sängyltä puuttu "koristetyynyt", kun ne pitäisi tuulettaa ja pestä säilytyksen jäljiltä. Verhotkin on, mutta ne ei nyt tässä näy ja just ne olenkin vissiin siirtämässä lastenhuoneeseen. Ovat itseasiassa samat, kuin tuossa vanhan kodin kuvissa on lastenhuoneessa.

Hyvä mieli tulee, että samat sistusjutut nappaa vuodesta toiseen ja samat huonekalut, tavarat ja tekstiilit löytävät oman paikkanssa kodissa kuin kodissa.

Meillä ei siis ole trendikästä, mutta kotoisaa. Ehkä enemmän puupintaa, mitä ihan ikiomaan kotiin valitsisin ja ikiomassa olisi varmaan enemmän uuden ja vanhan kontrastia, mutta just tähän kotiin sopii paremmin tällainen mökkimeininki eli sillä mennään :)

Jeps, mutta nyt täytyy rientää kotihommiin ja sit me kävellään hakemaan Fionnia koulusta, kuka pääsee jo superaikaisin, kun koulusta tosiaan alkaa kahden viikon pääsiäisloma. Tiistaina lennetään Suomeen, mutta sunnuntaina jo ajellaan anoppilaan kylään puoleenmatkaan Dubliniin. Sitä ennen täytyy toivoa, että nuo pyykitkin kuivuisi ja muut hommelit valmiiksi.

Kivaa viikonloppua kaikille. Mielessä on vaikka mitä kirjoiteltavaa tänne ja toivottavasti aikaa löytyy myös :)

TAAS KERRAN UUSI KOTI.

Nyt sitten tosi vähän pysyvämpi ratkaisu ja varmempi päätös. Kauan pohdittuamme asiaa, päätimme jäädä sittenkin vielä asumaan tänne kauniiseen Connemaraan. Jouduimme viime viikkoina ihan tosissaan tekemään plussien ja miinuksien listaa vaihtoehdoista ja lopulta päätös sitten olikin iisi.

No paikkakunta oli sitten päätetty hiukan helpommin, kun tulevan kodin kohtalo. Kävimme reilu viikko sitten katsomassa erästä hyvää ehdokasta ja sitten selvisi, että voisimme tänne väliaikaiskotiinkin jäädä pitkäaikaisesti. Mieli muuttui taas joka ikinen päivä ja tuntui ettemme vain osaa päättää. Lopulta tuo uusi koti alkoi houkuttaa meitä enemmän ihan vain sijaintinsa puolesta. Sieltä voi kävellä suoraan kylille, koululle ja Liamin töihin, kun taas tänne pitää ajaa ja Liamin pyöräillä. Meidän ja meidän vierailijoitten kannalta ehdottomasti helpompi ratkaisu.

Uusi koti on yhdessä tasossa ja pienten lasten kanssa se on oikeasti tosi ihana juttu. Vuokra on halpa ja mikä parasta, saamme sen kalustamattomana, mikä on Irlannissa oikein harvinaisuus. Ja kirsikkana kakun päällä - saamme maalata seinat kirkkaan valkoisiksi. Eli pystymme aikalailla maalilla ja sisustuksella tekemään kodista meidän näköisen.

Paitsi keittiön välitila on aika järkky. Vihreitä päärynäkohokuviokaakeleita anyone? Nyt täytyy selvittää saisiko sille ilmestykselle tehtyä yhtään mitään... Joo ja pääkylppäri (meidän makkarissa ensuite) on puoliksi sellaista täällä aika suosittua psykedeelistä mustaa marmoriefekti kaakelia. Toivottavasti ei päänsärky iske :D Mut näistä pienistä jutuista huolimatta, tämä on oikein tosi jees vaihtoehto. Tuolla on oikein hyvä sitten säästellä sitä tulevaa ikiomaa kotia varten :)

Makuuhuoneet tuolla on oikein reilunkokoisia ja niitä on siis kolme. Yksi meille, yksi lastenhuone ja sitten vierashuone (=pyykinkuivaushuone). Olohuone ja keittiö on avonaista tilaa ja tärkein juttu ostoslistalla on ruokapöytä. Tuo takorautakomistus saa lähteä johonkin ja tilalle ajattelimme tätä ikean Bjursta-pöytää, minkä voi tarvittaessa jatkaa ihan isoksikin pöydäksi.

Ihan kunnon puinen pöytä olisi ihana ja esim. Liamin vanhemmilla on tosi kaunis 60-luvun pyöreä puupöytä, mutta tuo laminaatti/mdf/mikälie on pienten lasten kanssa kyllä varsin kätsä. Ja pyöreä loistava tuohon tilaan ja toivottavasti lasten ei tarvitse jatkossa riidellä kuka saa istua kenekin vieressä :)

Muuten meiltä löytyykin omasta takaa ihan kivasti kalusteita ja pikkuhiljaa voi sitten miettiä sitä sisustusta tarpeen mukaan. Mulla jo tietysti päässä aika hyvin hahmoteltuna, mikä menee mihinkin.

Mutta tuon kirkkaanpunaisen sohvan tilalle täytyy kyllä suhteellisen pian saada jotain muuta. Meillä oli ennen Suomessa Ikean kolmenistuttava Karlstad-sohva ja siitä tykkäsin hurjasti. Nyt tykkäisin kyllä hirmuisesti saman sarjan divaanishovasta.

Pojat saavat mennä nukkumaan vanhaan sivustavedettävään puusohvaan, minkä saa levitettyä n. 120cm leveäksi. Siihen täytyy ostaa uusi patja vain. Ja jos tosiaan tuola viihdytään pidempään, minua himottaisi jo ihan hirmuisesti sisustaa Elsille oma pieni soppi. Tykkäisin kovasti näistä Sundvik-kalusteista.

Mieluiten tietysti löytäisin tämäntyyliset vanhana jostain antiikkikaupasta, mutta nämä Iksunkin versiot on aika kivat vai mitä? Todellisuudessa näiden etsiminen on tuskin ajankohtaista vielä mooooneen kuukauteen, vaikka onhan se kieltämättä aika vinkeä ajatus, että kaikki lapset nukkuisivat omassa huoneessaan...

Voi vitsit sentään alan olemaan tosi innostunut ajatuksesta, että saamme oikeasti tyhjentää nuo laatikot ja matkalaukut paikoillensa ja tehdä kodista meille toimivan kokonaisuuden. Parasta myöskin tuossa paikassa on se ettei meidän tarvitse enää päivittäin käyttää autoa. Siinäkin säästä pitkän pennin :)

Sisustusjuttusia siis tiedossa. Huomenna menemme taasen paikan päälle ihmettelemään ja täytyy ottaa hiukan lisää kuvia. Ja koko muutorulianssiinkin tarvitsee laskea viikkoja, jee!

MIKÄ SÄNKY?!

NYT MÄ TAIDAN TARVITA VÄHÄN TEIDÄN APUA: Mun pitäisi päättää meille uusi sänky. Se tulee Ikeasta ja päätös tulisi tehdä huomiseen perjantaihin mennessä, sillä meidän täytyy vielä lentokentältä ajaa suoraan Iksuun tekemään tilaus kaikesta, mitä me sielä toisella puolella saarta oikein tarvitaan. Olin aivan jo päättänyt, että Nordli-sänky meille tulee, mutta nyt mietin kävisikös tuo Hemnes sittenkin paremmin kodin tyyliin?

Hemnes 

Nordli

Tämä ei ole välttämättä sellainen loppuelämänsänky, vaan päätyy mahdollisesti jossain vaiheessa vierashuoneeseen. Kumpikaan ei ole täysin just sitä mitä haluaisin (eli siis sen mun ihanan rautasängyn takaisin :'''( ), mutta tarpeeksi kivoja kuiteskin. Mitäs mieltä olette?Tässä vielä muistinvirkistykseksi se makuuhuone, mihin sänky tulee. Runkopatjat joutavat poies ja samoin yöpöydät ja valaisin. Sängyn oikealla puolella on vielä runsaasti tilaa, lattia alkuperäinen lautalattia ja oviin tulossa posliiniset nupit.

Voi olla etten ehdi nyt ennen lähtöä enää bloggailla. Pakkaamista on vielä yllinkyllin, vaikka kaikki 5 matkalaukkua painaa jo 20 kiloa. Oh dear. Eli pakkauksen lisäksi tiedossa karsimista myöskin. Viikonloppuna anoppilassa on kyllä netti eli sieltä taidan sitten huikata kuulumisia :) Kovin on raskasta tämä omalle perheille heippojen sanominen. Sydän aivan särkyy... En osaa siitä sen paremmin sanoa ja tietysti asia tuntuukin kovin henkilökohtaiselta. Aivan ihana viimeinen viikko meillä on täällä kyllä ollut. Hassua kyllä, olen ehtinyt treffata paria sellaista huippua uudehkoa kaveria, keiden kanssa harmittaa oikein megasuperpaljon, että jutut jää vähän kesken. Kiitos Heidi ja Siina siis seurasta ja mä änkeän teille kylään seuraavalla Suomireissulla ;)

Jep, nyt rupean tahkoamaan loppua Ikea-ostoslistaa ja toivon teiltä hyvää päätöstä tuon sängyn suhteen! Sara xxx

A HOUSE FOR FIVE.

MEILLÄ ON VIHDOIN UUSI KOTI!!!

En edes oikein osaa sanoin kuvailla, miten hyvältä se tuntuukaan?!

Viimepäivien alakulo on tuntunut suurimmila osin johtuvan siitä tunteesta, 

että olemme olleet aivan tuuliajolla.

Tiedossa on iso muutto ja meillä ei edes ollut mitään tukikohtaa, mihin itsensä kuvitella.

En tuossa toissayönä edes saanut nukuttua, kun sydäntä kivisti niin.

Koti-ikävä.

Meillä on ollut todella ihana ja hyvä olla täällä vanhempieni kotona ja olen ikuisesti heille kiitollinen, että koppasivat meidät niin nopealla aikataululla ja antoivat meille paikan olla nämä väliviikot ennen lentoa uusille kotikonnuille. Mutta matkalaukusta eläminen ilman omia rutiineja on todella väsyttävää.

Se asunto, mistä jossain sivulauseessa täälläkin mainitsin, 

oli liian pieni meille ja sielä oli kosteusvaurio eli heti kätellyssä aivan nounou.

Yksi koko muuton suuri haave oli, että meillä olisi oma piha. Ja ehkä jopa kasvimaa.

Ja sellaisen me nyt sitten saamme. Olen niiiiin onnellinen. 

Ja heti tietysti pitää teidän kanssa jakaa muutama miehen kännykällä näppäämä kuva :)

Tähän väliin vain siis kertoisin, että asunto on toinen pääty vanhasta koulurakennuksesta.

Kolme makuuhuonetta, keittiö-diner ja olohuone. 

Se on hiukan nukkavieru, mutta kuulkaa aivan hyvä siitä tulee, kun pääsen vähän sisustamaan.

(Irlannissa vuokra-aunnot on kalustettuja, mutta onneksi talon kyljessä on varasto, 

mihin niitä voi heivata eli pitäkää se heivaus mielessä :D )

meidän pääty

pihaa ja pyykkinaru :)

olohuoneen ikkuna ja portaat patiolle

tuolle karulle asfaltille pitää keksiä jotain pehmennystä.
ainakin tusina isoa kukkaruukkua tuohon muurin juureen.

meidän naapurit vierashuoneen puolella. voi laskea lampaita jos uni ei tule (hekoheko) ;P

kaikkineen puupaneeleineen, mun mielestä tämä kylppäri on jotenkin symppis.
kuvasta huolimatta on kuulemma tosi iso ja kylpyamme <3

vierashuone

näkymä master bedroomista

tällaiset pienet lavuaarit on aika tyypillisiä vanhemmissa Irlantilaisissa asumuksissa.
joku sängynpääty täytyy keksiä (tai mieluiten ihan uusi sänky...)
onneksi tässä huoneessa sentään on lautalattia.

kyökki
(apuaaaa keltainen mikro ja tuo lamppu!)

valkoinen iiiiso pöytä olisi tilauksessa...

olohuoneessa tarvitsee kaikista eniten kekselijäisyyttä, miten tehdä tästä raikkaampi ilmeeltään.
hiukan haastetta. en hypi riemusta noiden kokolattiamattojen kera, mutta avotakka on ihana.
siis ei tämän takan ulkonäkö vain takan olemassaolo noin yleisesti :)

 Ikea-reissua siis pukkaa :D 

Valkoista kanvasta noiden soffien peitteeksi nyt näin ensialkuun.

Linjakkaampia valaisimia ja sensellaista. 

Mulla alkaa olla aika selkeä visio, miten tuoda raikkautta ja ilmavuutta tuonne, 

mutta toki ensin täytyy mennä paikanpäälle tunnustelemaan, että mikä sinne sopii.

Arvatkaa maltanko mä tässä nyt odotella viikkoa, että pääsen tuonne?!?

Sara x

PIENI IKEA-INSPIS JA INTO.

HEI VAAN. Me suunnaattiin eilen Ikeaan hakemaan yhtä Agam-tuolia tämän perheen ruokapöydän ympärille. Pikkuruisin on nimittäin kovaa vauhtia jo valtaamassa syöttötuolia ja F ei ihan vielä ole tarpeeksi iso istumaan tavallisella tuolilla. Reissu olikin kivaa ja vähän erilaista tekemistä meille, kun kerrankin pääsimme autolla liikenteeseen. Lisäksi eilenhän oli St. Patrick's day ja meidän perheen Irlantilaiset hauskuuttivat kanssa-shoppailijoita vihreissä varustuksissaan. 

Olisi pitänyt kunnon kameralla ottaa kuvia, 

mutta sentään instagramista (supersaras) löytyy muutamia otoksia noista Paddyistä :)

Tuolin ja lihapullien lisäksi mukaan tarttui muutamia koristeita ensi viikonlopun 2-v. syntymäpäiväjuhliin ja samalla katselimme huonekalunäyttelyä vähän sillä silmällä.

Irlannista siis löytyy Dublinista Ikea ja onneksi löytyykin. Noin yleisesti ottaen heidän valitseva sisustustyyli ei miellytä mun silmää ei sitten tippaakaan. Mahonkisia lasikaappeja, mustia laiskanlinna-nahkasohvia, magnolian väriseksi maalattuja seiniä jne. Toki saamme vietyä myös jotain näitä omia kalusteita muutokuormassa, mutta monia juttuja joudumme myymään poiskin ja mielelläni jatkaisin sisutuksessa samaa linjaa, missä skandinaavinen linjakkuussa kohtaa vanhemmat kalusteet aika valkoisessa ympäristössä. 

Tykkään myös väriläiskistä ja käsittelemättömästä puusta ripoteltuna sen valkeuden keskelle, mutta en sellaisesta materiaalien ja värien sekamelskasta, 

mitä tuolta yleensä tuppaa kodeista löytymään.

Yksi, mikä ison kokonsa puolesta jää suomeen, on meidän sohva. 

Sen tilalle pitää sitten löytää kunnon family sofa ja itse olen rakastunut tähän Ikean Kivik-yhdistelmään.

Alunperin huomasin sen House of Philia-blogista ja kuvittelin tietenkin olevan isommalla hintalapulla varustettu, mutta tuo on mielestäni ihan kohtuuhintainen sohvaksi. Palon vain värikäitä tyynyjä, taljoja tai torkkupeittoja. Just hyvin tilaa meille viidelle (ja ehkä vielä koiralle <3)

Onko kenelläkään kokemusta tästä sohvasta tai noista nojatuoleista?

Myös sänky yöpöytineen jää tänne ja varteenotettava vaihtoehto tilalle

 on ylimmän kuvan Nordli-sänky, joka on jotenkin ihana. 

Kävin sitä vähän koe-makoilemassakin :)

Lamputkin ja jäävät tänne, sillä Irlannissa on toki erilaiset sähkösysteemit ja pistokkeet. 

Tällaisen ihan uuden lamppumallin bongasimme ihan vasta ulko-ovelta lähtiessämme ja siihen molemmat tykästyimme. Ranarp nimeltään ja sitä sai kahdessa koossa, mistä tuossa kuvassa on pienempi. Onneksi meillä on niin samanlainen sisustusmaku, että ei kovasti mistään tarvitse vääntää.

Huhhuhhuhhuhuuu. Ihan täpinöissä olemme. 

Saatiin tänään sellainen puhelu, mistä oli paljon lisäpotkua näihin muuttohommeleihin, 

vaikka siis mitään varsinaista työtarjousta ei tullutkaan vielä.

Lisävarmuutta kuitenkin aikeisiin ja uskoa, että se ihan oikeasti tapahtuu.

Niin paljon palloja on vielä ilmassa, mutta eiköhän se tästä selkiinny kesään menessä.

Äh, nyt mun pitäisi kiireen vilkkaan ruveta pukeutumaan ja meikkaamaan, 

kun olen menossa hiukan iltamenoille Elsin kanssa. enkä mä edes vielä tiedä, mitä me laitetaan päälle :)

Mutta pitemmittä puheitta, etten myöhästy, hauskaa alkuviikkoa ja pian palaillaan! Sara x

HIMASSA JA ARVONNAN VOITTAJA.

ruokaryhmä keittiöstä päin katsottuna

Hei vaan kaikki sielä! Arvonta on tosiaan nyt päättynyt ja voittaja arvottu. Sen julkistan tämän postin alalaidassa, mutta ensiksi mieluusti kiittäisin kaikkia osallistujia ja erityisesti kiittäisin vastauksista kysymykseeni. Oli oikeasti tosi kiva vähän kartottaa minkämoisia juttuja te tykkäilette lukea - lisää ehdottomasti intoa ja motivaatiota tehdä tätä hommaa, kun teitä seurailijoita kerta sielä ruudun toisella puolen alkaa olemaan aika monta :)

Mieluisin aihe taisi olla ihan nämä arkipäivitykset ja myöskin muutamia kiinnosti naishömppä ja meikkivinkkejäkin tykkäiltiin saada. Tosi kiva, sillä saamanne pitää :) Myöskin sisustusjutuista useampi mainitsi olevansa kiinnostunut... Niiden suhteen olen tällä hetkellä kyllä aika lukossa, koska suoraansanottuna tämä kämppä on nyt 99% ajasta ihan läävä. 

Tänäänkin aamupäivällä katsoin kauhuissani soffalla imettäessäni, kun James vain kertakaikkisesti levitti kaikki poikien lelut ympäri olohuoneen lattiaa. Siis ihan kaikki. Ja vei tyhjät lelukorit pois poikien huoneeseen. Eipä auttanut kieltoyritykset, ei. Eihän tuollainen 1v8kk nyt oikeasti taida tajuta ellei häntä fyysisesti käy johdattamassa ihan muihin leikkeihin. 

Sen hetken jos päivässä saan, että voi imuroida koko kämpän ja pyyhkiä pöydän - keittiön siistimisestä puhumattakaan! - olen onnellinen. Kyllähän se mieli lepää siistissä asunnossa, mutta KABOOM ja kaksi pientä miestä on taas saaneet huushollin taas sellaiseen kuntoon että!

Eikä se nyt vain ole heidän syy todellakaan. En vain kertakaikkisesti kerkiä viikkaamaan paljussa seisovia puhtaita pyykkejä kaappeihin, keräilemään pieniä pudonneita sukkia ympäri kämppää, oikomaan sohvatyynyjä ja pölyjen pyyhkimestä saan vain haaveilla (<- lempparipuuhaani imuroimisen jälkeen. ihan oikeasti!).

Lääväkämppää on siis vähemmän nautinnollista esitellä täällä blogissa ja harvemmin nyt on oikeasti edes hiukan valoisampaan aikaan satun yhyttämään kameran kera ja kuvailemaan. Tänään tällainen ihmeellinen hetki kuitenkin suotiin ja edes nämä muutamat otokset sain napattua sellaisista kohdista, missä niitä kasoja ja murusia ei onneksi näy :)

lastenkirjat viinilaatikossa. hieman kyseenalaista ehkäpä :D

miehen ostamat yllätysruusut mumman vanhassa kannussa.
kynttilänvalossa kukaan ei nää pölypalleroita vai mitä?

hienoista joulutunnelmaa pikkuhyllyllä.
disco-kuusi on ostettu Brightonista jo kuutisen vuotta sitten.

"kirjahylly", tauluhylly ja älppärihylly.
(ja jouluvalot - parempi kuva iltavalaistuksessa tuolla instagramissa)

Miten ihmeessä minulle siis tällainen ruhtinaallinen hetki suotiin, että sain rauhassa siivota tänään ja kuvatakkin? No ihanaiset ja maailman parhaat vanhempani ottivat pojat tänään hoitoon melkein koko päiväksi, sillä Elsillä taitaapi olla juurikin nyt se 6 viikon tiheänimun kausi. Jos muutenkin olen jumissa sohvalla, niin nyt vielä kahta pahemmin. Eilinen miehen työvuoro tuntui aika kaoottiselta, kun en kertakaikkiaan voinut mitään tehdä poikien kanssa. Reppanat joutuivat telkkaria toljottamaan ja minulla oli tosi paha mieli. Olin siis enemmän kuin kiitollinen, kun vanhempani lupasivat ottaa pojat tänään vähän virikkeellisempään menoon heille.

Onneksi tosiaan ottivatkin, sillä valehtelematta istuin taas koko aamun tässä ruokkimassa pikku tipustani. Yhdentoista aikaan meinasi jo usko loppua, kun tytöltä taisi olla nukkumatti kateissa ja minulla oli aina vaan pyjama päällä, vaikka kauppaan oli tarkoitus lähteä. Kuin tilauksesta, Elsi nukahtikin rattaisiin tosi helposti ja sain ostokset tehtyä ja vielä bonuksena kotiin tullessa kerätä Jamesin aamuiset leikit ja blogijuttuja valokuvailla.

Nyt hän nukkuu tässä jalkojeni päällä ja minä näpyttelen läppärillä ihan kroppa vintturassa, mutta saampahan tehdä näitä mieluisia blogi-hommeleita. Eipä haittaa, vaikka jalat meinaavat jo puutua :D

Poikkesin pikaisesti läheiselle kirppiksellekkin ja löysin Elsille tällaisen supersuloisen romperin (haalari på finska?) ja hiukan arvoin mahtaako se mahtua edes, mutta en voinut vastustaa ja täytyy nyt tehokäyttää tätä ennekuin E kasvaa siitä täysin ulos. Aika liikkis eikö?

haukotus nro. 1

jalkojen ojentelua...

... ja haukoitus nro. 2 eli äitiliini, kamera nurkkaan ja hommiin!

Niin ja sitten se arvonnan voittaja!

Arvoin random.org-sivun arvontakoneella voittajaksi kommentti numero 46:sen:

Koska itse siis kommentoin tuonne väliin, osalistujia oli yhteensä 65, vaikka kommentteja tuossa postissa näkyy 66.

Neiti numero 46 on yhtäkuin tämä:

JEEE! Onnea kovasti voittajalle ja laittaisitko yhteystietosi tulemaan minun sähköpostiini

epataydellinennainen@gmail.com

niin saan paketin mahdollisimman pian matkaan :)

***

Klassisesti minua tietysti harmittaa etten saa teitä kaikki lahjoa, mutta ehkäpä tämä ei ole viho viimeisin arvonta täällä ikinä :) 

Reseptiposteista haaveileville on tuloillaan yksi pieni kiva joululahja-aiheinen posti, kunhan ennätän sen tekstin toteuttaa ja kuulumisia yritän päivitää mahdollisimman usein. Instassa näymme tietysti päivittäin, jos jollakulla tulee ikävä ;) Nyt meinaan kokeilla saanko Elsin siirrettyä tähän vireeni nukkumaan, joskos vaikka ehtisin jotain yödäkkin ja imuroida. Wish me luck! Sara xxx

VIERAILU KIVASSA KODISSA.

Hei vaan. Mulla oli tosiaan erittäin pyhä aikomus eiliseksi julkaista kauan kaavailemani kauneusjuttuihin liittyvä video, mutta juuri ennen kuin meinasin ruveta filmaamaan sattuikin niin, että päädyinkin itkemään silmät päästäni ja se vähän niinkuin tyssäsi sitten siihen. Kumpa olisinkin sellainen neitokainen, joka kyynelehtisi vain sievästi, mutta ei. Ne harvat kerrat kun itku oikeasti tulee, muutun lähinnä tomaattia muistuttavaksi pöhöttyneeksi palluraksi ja siitä ei edes ihan tunnissa parissa selvitä inhmilillisen näköiseksi. Joten huomenna uusi yritys :)

Tiistai sitävastoin kuin eilinen, oli kerrasaan mahtava päivä. Olimme kahden äitikaverin kanssa suunnitelleet pienet tärskyt toisen heistä luokse, kuka sattuu olemaan kampaaja. Pienten leikkitreffejen varjolla molemmat me muut äitylit saatiin hiuksiin uutta ilmettä, roimasti naurua ja vertalaistukea ja lapsilla oli kivat leikkikaverit useamman tunnin ajan. Win-win indeed :D

Koti, missä vierailimme, on sen verran herkku, että pyysin saada ottaa tänne blogiinkin muutaman kuvan näytille.

 Minä vein tarjottavaksi tätä pohjatonta feta-pinaattipiirakkaa, minkä kehittelin Jamesin odotusaikana. Sitä en ollutkaan tehnyt aikoihin ja hyvää oli. Emäntä teki itse suppilovahveropiirakkaa, mutta enhän minä Radivaivainen voinut sitä edes maistaa :/ 

Ihan ensitöikseni bongasin isäntäväen vinyylit (meidän, erityisesti liamin suuri harrastus myöskin) ja olin todella yllättynyt huomatessani meidän levymaunkin menevän aikalailla yksiin. Liam itseasiassa tuli vallan kateelliseksi tuosta the Specialsin levystä tämän kuvan nähtyään.

Vaikkakin viisi pientä poikaa sai lastenhuoneet aikamoiseen järjestykseen alle aikayksikön, olimme äitien kanssa aivan ihmeissämme miten herttaisesti ja kivasti kaikki leikkivät keskenään. Yhtäkään kertaa ei kuulunut itkua, vaikka desibelit kyllä nousivat välillä aika huumaaviksi :)

Me Fionnin kanssa rakastuttiin aikalailla tulisesti tähän Fermin kauniiseen tapettiin. Tuota voisin todellakin kuvitella meillekkin! 

 Joskin viime kotiäitivuotta vielä täällä valittelin hiukan yksinäiseksi, nyt en voisi olla onnellisempi kivoista äitikavereista keiden kanssa treffailla. Monta päivää viimeviikollakin tuli vain niin hyvä fiilis, että vihdoin löytyy täältä meiltäkin päin enemmän seuraa. Ei todellakaan mikään itsestäänselvyys, sen tiedän hyvinkin.

Ja jos nämä kuvat ovat tasoltaan hiukan vasemmalla kädellä otettuja, minulla on kenties ehkä maailman suloisin syy:

Poikien lisäksi paikalla oli toisen kaverini pikkuruinen vajaa 4 viikkoinen tyttö, ketä minä sain kunnian hoidella äidin ollessa hiustenlaittovuorossa <3 Voi jestas miten pikkuruinen hän onkaan ja silti ihan ns. normaalikokoinen ikäisekseen. Miten sitä unohtaakin hetkessä miten pieniä vastasyntyneet ovat?! Sinänsä oli hauska huomata miten helpolta ja luontevalta tuollaisen mössykän käsittely tuntui heti. Vaipatkin vaihdoin :) Mutta miten ihmeessä tässä enää malttaa tätä omaa vauvaa odotella!

Koska omat kuvani ovat aika kehnolaatuisia, voi tämän saman kivan ja värikkään kodin muuten bongata eilen ilmestyneestä Kotivinkki-lehdestä!

Kas niin, ne uudet hiukset ja sunmuut jorinat säästän sitten huomiselle. Hyvää illanjatkoa sinne toivoopi Sara xxx