LEMPIRUOKA.

Huomenia ihanaiset! Mä ajattelin laittaa pitkästä aikaa hiukkasen reseptipostia, sillä tämä on ihan täydellistä kesäruokaa ja meidän suuren suuri suosikki tällä hetkellä.

Niin ja sit tämä on vielä superhelppoa valmistaa!

- tarvitset munakoison, kesäkurpitsan, punasipulin, paprikan ja pari kolme valkoipulin kynttä.

edit. ja tärkein eli aurinkokuivattu tomaatti melkein unohtui! eli 3-4 palasta aurinkokuivattua tomaattia

1. kuutioi kasvikset ja sipuli, hienonna valkosippe

2. kuumenna oliiviöljy ja yrttiseos pannulla ja lisää kaikki ainekset. mulla oli käytössä tuollainen Urtekramin Italian yrtit luomuyrttiseos, missä on myös mukana himalajansuolaa ja mustapippuria eli niitä en enää erikseen lisännyt

3. lisää paiston yhteydessä oliiviöljyä. sitä saa olla aika reippaasti, että kaikki kasvikset ikääskuin marinoituvat siinä samalla

4. paistoaika on sellainen 20 min. tai kunnes kaikki munakoisot ja kesäkurpitsat ovat pehmeitä

5. leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pienkiksi paloiksi ja lisää joukkoon

Ah ja sitten vain nauttimaan! Tätä voi tarjoilla miljoonalla eri tavalla lisukkeena taikka pääruokana. Hummus, feta, vuohenjuusto olisivat kaikki aivan ihania tämän kanssa.

Meillä oli tällä kertaa tofua (Alpro soija yrttitofua) ja kokojyvä couscousia (Urtekram). Lapsille sekoitin kaikki yhteen, itselleni asettelin tällai vähän sivistyneemmin :) Liamilla oli tofun sijaan grillattua broileria ja kuulemma sopi senkin kanssa tosi hyvin.

Tämä säilyy jääkaapissa myös useamman päivän kunhan ei kitsastele sen oliiviöljyn kanssa :) 

Jääkaappikylmänä ei kyllä ole mitenkään kovin ihanata eli suosittelen edes pientä uudelleen lämmitystä.

Hihi, mä tiedän mitä mä syön tänään lounaaksi sitten kun kotiudutaan puistoruokailusta ;) 

Illalla kaveriperheen kanssa Linnanmäelle ja huomenna Hankoon tai Tammisaareen. Kumpihan olisi lasten kanssa kivempi? 

TAAS KÄNNYKKÄKUULUMISIA, OH DEAR!

Juu ei tule kauneuskeskiviikkoa tänään valitettavasti. Eilinen Suomenlinnanreissu sai minut niin väsähtäneeksi etten ole melkein korvaa jaksanut lotkauttaa tänään. Ihan aamusta asti meno on ollut niin tahmeaa, että iltapäivästä ihan rupesin miettimään mitä tämä tämmöinen nyt on?

Tulipas siinä sitten mieleeni, että Obsidan-tabut eivät kenties sitten ole oikein imeytyneet kunnolla tai jotain sellaista, kun kerta olo oli juuri niin kamala kuin hb:n sukeltaessa alimmilleen.

Ruokakauppareissulla marssinkin Life-myymälään tiedustelemaan nestemmäistä rautavalmistetta ja muistimpas samalla, että en ole b12 vitamiiniakaan ottanut aikoihin. Ne on kasvissyöjille tuikitärkeitä ja edellisen pillerit loppuivat jo ennen Irlanninmatkaa.

Jospa tämä olo tästä nyt alkaisi kohenemaan, että voisin jatkaa muuttokuorman purkamista...

Sen verran kauneusjutut kävi mielessäni, että nappasin Lifestä mukaani Dr. Hauchkan puhdistusemulsion ja Melissa-päivävoiteen ja lapsille Lovean spf 50 aurinkovoidetta (suosittelen! ei kemikaaleja eikä nanopartikkeleita. täältä löytyy //mainoslinkki). Olen jo aivan rakastunut noihin Hauchkoihin yhden käyttökerran jälkeen :D

Suomenlinnareissusta ei sen kummempaa raporttia nyt tule sillä unohdin ottaa järkkäri mukaan (?!?) ja joudui tukkimaan instagram-tilini sielä otetuilla kuvilla. Tuosta oikealta voitte Instagram-painikkeesta käydä niitä tunnelmia katsastamassa ja tässä vielä pari sielä julkaisematonta kuva minun ihanaisista kesäpojuista :)

Vastailen edellisen kommentit huomisaamuna, mutta nyt nukkumaan! Hyvää yötä!

ILTA UUDESSA KODISSA.

Aamulla meillä odoteltiin malttamattomina, että milloinka se paappa nyt tulee hakemaan pojat mummilaan. Luvassa oli hellepäivä kahluualtaassa polskutellen serkkujen kera.

Äiti ja daddy sitten odottivatkin muuttokavereita ja muutoautoa ja ihan erilaista hikipäivää.

Mutta kaikki meni oikein iloisissa merkeissä ja helposti ja nyt täällä sitten ihmetellään tätä uutta kotia.

Tavarat ovat vielä hukassa tietysti. Esimerkiksi ostin heti uuteen kotiin leikkokukkia, mutta unohdin, että kaikki vaasit ovat vielä vanhassa osoitteessa :) No onneksi löytyi tuollainen tyhjä purnukka, joka ajaa asian.

Näkymät täältä ovat kerrassaan vehreät ja tästä keittiön työpisteestäni saan vielä ihailla ilta-aurinkoa.

Päädyttiinkin tuollaiseen pikkuisen isompaan Micke-työpöytään, että saataisiin keittiöön hiukan enemmän laskutilaa.

Seuraavaksi pitää paikallistaa hedelmäkori ja varmaan miljoona muuta asiaa. Sohvat muuttavat vasta torstaina ja keskiviikkona toivottavasti ruvataan hyllyjä, peilejä ja tauluja seinään. 

Huomenna otamme kuiteskin välipäivän ja suuntaamme Suomenlinnaan picnikille.

Tällaisia pikkuruisia pikakuulumisia vain tällä kertaa :)

Nyt jännätään miten me kaikki nukutaan eka yö uudessa kodissa. So far so good...

Nähdään pian!

Taidanpas kuitenkin vielä nauttia yhden alkoholittoman oluen parvekkeella ja kuvittella, että se on iso lasillinen valkoviinia :D

ERITTÄIN VÄSYNYT, ERITTÄIN ONNELLINEN, ERITTÄIN RAIDALLINEN.

 Kas en tiennyt viime kesänä Irlannin loppualeissa ostavani tämän kesän suuriman hitin - mustavalkoista raitaa. No en tiennyt pukevani sitä ison kummun päällekkään, mutta aamulla oli pakko. Oli vain niiin kuuma. Vaikka kapoiset vaakaraidat nyt eivät ehkä kurvikkaille olekkaan suotuisammat. Tykkään mekosta silti hirmusti. Ehkä se ensi kesänä on edustavampi.

Mustavalkoisen kaveriksi on kiva joku raikas väri ja laitoinkin nyt Irlannista ostamani uudet baltsut jalkoihin. Ne ovat ehkä pehmoisinta nahkaa ikinä. Nyt harmittaa etten ostanut näitä myös kauniin ruskeina. Täältä Gapista näitä löytyy (ne missä vetskari takana), jos jotakuta kiinnostaa.

Anyhow, lähdettiin ihan aamutuimaan jo käymään uudessa kodissakin, minne tästä talosta johtaa tuollainen kiva metsäpolku. Lapset on vähän sekaisin tästä valon määrästä ja meillä on taas vaihtelevalla menestyksellä heräilty klo 5:15-6:30 välillä. Olen ollut vain niin kovin väsynyt. Ja sehän näkyy. Pahoittelen siis kuvan wash and go-lookia. Välillä tälläydytään ja välillä mennään ilman meikin haiventa. Hiukset olivat sentään vastapestyt. Mun ripset on ihan vitivalkoiset. Näytän siis yleensäkkin ilman ripsaria väsyneeltä (ja olen kuullut tästä vuosien varrella paljon), mutta tätä katsoessa rupeaa oikeasti naurattamaan. Musta tuntuu etten mä edes muista tuota koko kuvanottotilannetta, niin koomassa minimaalisten unien päälle olin.

Kai sielä on muitakin kohtalotovereita, vai onko sielä onnellisia keiden muksut vain nukkuvat kahta kauheammin raikkaassa kesäilmassa?

No väsymyksestä viis. Tässä on monta niin ihanaa juttua ettei pieni univaje paina yhtään loppujen lopuksi. Maanataina nimittäin on jo meidän varsinainen muutto! Ja tiistaina juhlitaan miehen syntymäpäiviä. Ja eilen ultrassa mahavauvalla oli kaikki rakenteet kunnossa, mistä olen erityisen kiitollinen <3 Nimittäin sydäntä ei meinnanut ensin näkyä kunnolla, kun baby oli niin kummallisessa sumpussa pää alaspäin ja nukkui. Ei hievahtanutkaan, että tekisi ultraajan homman vähän iisimmäksi.
Paikalle kutsuttiin toinenkin kätilö ja kyllähän sielä sitten oli kaikki tarvittavat jutut paikoillaan. Onneksi.

Tästä on hyvä jatkaa ja päätin nyt fiilistellä oikein täysillä tämän loppupuoliskon, sillä en ajatellut enää ikinä olla raskaana tämän jälkeen. Hihi ja nyt kyllä painun nukkumaan ettei nuo mustat silmänaluset muutu enää yhtään tummemmaksi! Night, night!