A BLOG WITH SUBSTANCE:

Sain hauskasta Hupulaiset-blogista tällaisen tunnustuksen:

1. Kiittää sen lähettänyttä bloggaria.

kiitos Zirk, tämä oli oikea piristys :)

2. Jakaa tunnustus kahdeksalle muulle bloggarille.

Olkaapas hyvät:

Mrs.J, La petite Princesse, Sari, JOnna, Tea, Eppuset, Riikka ja Minttu.  

3. Ilmoita heille haastavasi heidät mukaan.

4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

1. justiinsa tajusin, että tykkään enemmän haasteista, missä on kunnolliset kysymykset, koska mun on kamalan vaikea keksiä tällaisia satunaisia juttuja itsestäni. hah :D

2. no aloitetaan vaikka sillä, että mun mielestä kertakaikkisesti tyyliblogeista kaikista inspiroivin blogi on Preferita. hänen tapansa kirjoittaa on niin mukaansa tempaava ja aito ja asut ovat tyylikkäitä. mutta silti en pidä blogia omalla lukulistallani, koska tykkään lukea hänen blogiansa aina useamman postauksen samalla kertaa. 

3. ihan ensimmäinen blogi, mitä rupesin lukemaan aikanaan oli Nelliinan vaatehuone. se on vieläkin suuren suuri suosikki ja huokailen jatkuvasti hänen kauniiden korkojensa ja mekkojensa perään.

4. toivon joku päivä (suhteellisen pian) saavuttavani sellaisen vaatekoon, missä tunnen oloni hyväksi ja pysyn lopun ikäni ja näinollen voin satsata laadukkaissin vaatteisiin (mekkoihin), mitkä sopivat aina. on aivan ilmiömäistä, että alma mahtuu seiskaluokan housuihinsa ja kalastajanvaimo kymmenenvuoden takaisiin farkkuihin. itse en aivan yhtä sorjana itseäni nää eli hoikkuuden ihannointia tämä ei ole. lähinnä kai pysyvyyden.

5. kaikilla näitä varmaankin on, että kuvittelee keksineensä jonkun jutun ennen muita, mutta muo suututtaa, kun aikoja sitten ihastuin Mulberryn Lily-laukkuun ja päätin ruveta säästämään sitä varten. No little did i know nyt sellainen on vaikka kuinka monella ja kenellä ja se on muodostumassa massatuotteeksi. täytyy vain toivoa, että 1,5 vuoden päästä se on jo aivan last season, koska haaveissa on siis saada se 30-lahjaksi.

6. samoin kävi tämän maailman ihanimman kameralukun kanssa, minkä minä bongasin viime toukokuussa ja mihin myös säästän. ja mistä uuden kuun emilia teki postauksen viime viikolla. argh!
(hänellä on myös sama raskausfarkkumekko, mikä minulla oli vuosi sitten. olen siis todellinen tyylin edelläkävijä eiks vaan?!)

7. kaikista ihanin blogi/sivusto on tietenkin A beautiful mess. Kaikessa retroudessaan (ja erityisesti sen takia) aivan ihana. Suosittelen! Mä jumitun tuonne aina tunneiksi :D

8. mulla on pikkusen (no ehkä vähän enemmänkin) ikävä sitä blogia, minkä suljin. juu tiedetään - syyt olivat hyvät enkä kadu päätöstäni tippaakaan, mutta sielä oli omastakin mielestäni aika kivoja posteja :) ja tietysti tämä puhtaalta pohjalta aloittaminen  kaiken sen "työn" jälkeen on hiukan daunting (hjälp, mitä tuo onkaan suomeksi?!).

bonus kohdat.

9. olen kerran juonut long island ice tea-drinksun alle 10 sekunnissa. en ole erityisen ylpeä tuosta, mutta hauskaa ol'.

10. mun party piece eli se laulu, minkä inhoamissani irlantilaisissa sing songeissa (yhteislaulutuokioissa) laulan on Elviksen Suspicious Minds.

11. lakkasin juuri varpaankynnet punaisiksi ja nyt me lähdetään poikien kanssa Prismaan.

TAKKUJA.

toissapäivänä klo 15:00 oli näin kaunis auringonpaiste. kuvaa ei ole käsitelty...huoh.

Voi kuinka monta kertaa mä ole jo käynytkin yrittämässä postitella, 

mutta mitään juttua ei nyt vain tule. 

Marraskuu on minulle niin perin takkuavaa aikaa aina. 

Just muistinkin, miksi aikanaan tuli muutettua pois täältä pohjolasta :D

Sitä me ollaan tässä miehen kanssa pyöritelty mielessä kovasti. Tulevaisuutta.

Irlantiin vai ei?

Jos joo, niin missä vaiheessa?

Töitä, opiskelua, yrittäjyyttä?

Kaupungissa vaiko hiukan kaupungin ulkopuolella?

Myydäänkö tämä asunto heti putkirempan jälkeen ja muutetaan vuokralle?

Vaiko eikö?

Jäänkö koko ensivuodeksi kotiin vaiko menenkö loppukesästä töihin?

(sepäs vasta onkin kiinnostava juttu, koska irtisanouduin pari päivää sitten nykyisistä hommistani. jiihuu!)

Ylipäätänsä olen tässä miettinyt kovasti sitä mikä minut tekee onnelliseksi

ja mitä haaveissani haluaisin.

Olo on hiukkasen poissaoleva, mutta kyllä pää alkaa järjestymään :)

Me jopa tänään kirjoitettiin ylös sellaisia plus- ja miinus-listoja kaikista mahdollisista vallinnoista.

Niin ja kaulahuivi on melkein kudottu ja sokerittomuus jatkuu.

Ehkä mä pian teen sellaisia postejakin, 

missä on jotain muutakin sisältöä kuin päättömiä lapsia ja katkenneita ajatuksia :)

PUS!

TO BREE OR NOT TO BREE.

Hei vain kaikki ruudun takaiset tyypit.

Enhän minä sitten saanutkaan aikaiseksi taas edes ottaa eilisistä Blingo-kutsuista kuvan kuvaa, enkä niistä tarjoiluista, enkä edes kodista tiptopkunnossa. Mutta kerrottakoon nyt kuitenkin, että viime päivien aikana siis puunasin ja järjestelin täällä kotona siihen tyyliin ettei varsinaista joulusiivoa nyt taideta ruveta enää tekemään :D Mietin tarjottavat ja aikataulutin tekemiset ja silti viimeinen tunti ennen vieraiden tuloa juoksin kuin päätön kana yrittäen metsästää itselleni jotain päällepantavaa ja sukien hiuksia jollekkin söherölle. Kahvikupit taisivat löytää tiensä pöytään vasta vieraiden jo istuessa paikoillaan ja servettejä en edes tullut ajatelleeksi. No mitäpä pienistä. Ei minusta saa vain saa mitään Bree Van der Kempiä taikka Martha Stewartia (toim. huom. siksipä blogin nimi) ja ehkä ihan hyvä niin :)

Ehkä vähän harmittaa tosiaan ettei kuvia tullut otettua. Blingon mallistossa oli mun mielestä aika kivojakin juttuja. Tilasinkin itselleni yhden kivan paidan ja huivin joista voin sitten kertoa tarkemmin kunhan ne saan käsiini.

Mutta sitten tämäpäivä eli isänpäivä. 

Meidän daddy sai nukkua ruhtinaalisesti kelo 7:20 asti ja sitten me ei vain maltettu enää odottaa :D

Olin töin ja tuskin jemmaillut jääkaapin perukoille niitä croissanttipurtiloita (mitä me yleensä spesiaaliaamupaloille paistetaan) ja Irlantilaista pekonia - Irish rashers. 

Ne lihan siivut kuljetin salaa Irlannin reissulta vanhempiemme pakasteeseen ja tänään paistoin miehelle yllätykseksi. Rashers on siis aivan eri asia kuin Amerikan raidallinen pekoni.

Irlantilainen pekoni on kylkipaistista leikattua ohutta siivua (lihaisampaa) ja Amerikkalainen on taas porsaan mahapuolelta, mikäli mä nyt oikein konsultoin tuota meidän daddya.

Mä en ymmärrä mitään näistä lihajutuista eikä hän tiedä suomeksi :D

Oli miten oli niitä hän sai iloiseksi yllätyksekseen, F:n kerhossa liimalla askarteleman kortin ja iiiison teemukin, minkä myöskin Dublinin lentokentältä jemmasin.

Jos tässä viikon varrella ei ole muuten ollut tarpeeksi vauhtia ja vaaratilanteita,

J päätti sitten alkuviikosta opetella nousemaan tukea vasten seisomaan.

Olin kyllä suonut hänen hiukan vielä odottelevan sitä jonkinmoista itsesuojeluvaistoa, mutta eipä voi mitään ja nyt sitten tarttee olla äitiliininkin vielä enemmän kärppänä kaikissa tilanteissa.

Tämä bloggailu todennäköisesti säilyy tällaisena aikasen joustavana harrastuksena toistaiseksi. 

Välillä vähän enemmän ja välillä vähän vähemmän.

Ajattelin tuoda tänne ehkä jotain posteja vanhasta blogistakin jemmaan.

Reseptejä ja sen sellaista :)

Eipä muuta nyt. Tuo Fionnkki tuossa kärttää minun huomiota niin tarttee mennä taas. 

Palaan kommentteihin illemmalla :)

SITÄ VAIN...

...että täällä ollaan :)

Täällä ollaan hiukkasen kiireisiä.

Vähän väsyneitä.

Pohtivaisia.

Siivoilevia.

Hulivilejä.

Tunnelmoivia.

Onnellisia.

Tavallisia.

Arkisia.

Rakastuneita.

Ja tillbaka ehkä perjantai-iltana :)