Huutaa Fionn iloisesti aina kun tarkoitus on sanoa "täälä olen". No täälä olen minä, sängyn pohjalla. Oksutaudin uuvuttamana, plah. Tarkoitus oli jo loppuviikosta tarttua edellisen postin ihaniin kommentteihin, mutta jo to ja pe olin aivan järkyttävän väsynyt ja nukuin vain. Siihen lamaannukseen selvisi syy soitolla neuvolaan, kun hb oli jo 3 viikkoa sitten 119 ja raudat tulisi viimeistään ottaa kuvioihin 117 kohdilla. En ole sittemmin syönyt kyllä mitään noita arvoja nostattavaa eli ei kenties ihme, että tuo tautikin otti minusta niin kovan otteen muun perheen selvitessä melko vähällä.
Palailen siis alkuviikosta noihin kommenteihin ja kirjoituspuuhiin muutenkin. Hauskaa viikonlopun loppua!
Voih, paranemisia!
ReplyDeletekiitos, alan palailemaan elävien kirjoihin <3
DeleteVitsit tuo mahatauti ja raskaus on niin arsesta. Mulla oli jotkut arvot sillon jo menossa matalaksi, mutta join ni autto. Voi huoh, paranemisia sulle!!!!!
ReplyDeleteJa hei, meillä huudellaan aina vauvalle "täällä ollaan", niin ja kysymykseen "näitkö?" tulee vastaus "näit" :DD
Toivottavasti tää viikko alko teillä aurinkoisemmin :)
Kiitos toivotuksista, nyt tosiaan alkaa olla ihan ookoo olo vaikkakin vielä aika heikko, kun ei meinaa ruoka maistua. Kyl tää tästä :)
DeleteKurkistin pienen tauon jälkeen tänne ja kuinka ihania uutisia <3<3<3 Onnea!!! Olen se lukija, joka aiemmin kiitti sinua siitä, että olet kertonut avoimesti keskenmenostasi. Omani hyvin varhaisen ja sinänsä "helpon" (tai siis tarkoitan, että kohdallani km oli niin varhainen ettei eronnut myöhässä olleista kuukautisista, mutta sitten se jälkipelko joka aiheutti vuoden uuden harkinta-ajan uskaltautuako lasta yrittämään, ja se odotusta kalvava suuren suuri huoli...) keskenmenon koettuani oli tärkeää lukea muiden kokemuksia, se antoi uskoa ja nyt sitten odotellaan syysvauvaa, kuten kerroinkin aiemmin. Mutta siis kuinka peloissani olin varsinkin alussa, menin ultraankin 12 viikon jälkeen sillä mielellä että ei siellä varmaan ketään ole, taisin kätilöllekin niin sanoa. Mutta olihan siellä<3 Ihanaa että sielläkin ollaan jo turvallisilla viikoilla:) Täällä on menossa 5. kuukausi, ja vieläkin raskaus tuntuu hieman epätodelliselta, mulla kun ei pahemmin oireita ole koko aikana ollut (arvaa vaan kuinka hermoraunioksi se(kin) mut teki alussa) ja mahakin näyttää lähinnä, no, hyvinsyöneeltä. Mutta kolmen viikon päästä on rakenneultra, kuinka jännää! Ollaan kyllä miehen kanssa ihan onnesta soikeena, eilen ihasteltiin netissä äitiyspakkauksen vaatteita, tää kun on ihan kokonaaan uusi maailma meille! Mutta siis onnea, ihan mahtavaa! :)
ReplyDeleteKiva odotella nyt samaan aikaan. Kirjoittele ihmeessä tänne aina kuulumisia välillä. Mulla oli Jamesiakin odottaessa yksi lukija joka päivitteli omia raskauskuulumisia kommenttiboksiin ja niitä oli ihana lukea :) Hihi täälläkin näytetään lähinnä liian paljon syöneeltä ja itsekkin odotan rakenneultraa ja ensimmäisiä liikkeitä ihan hirmuisesti. Ja älä huoli, jos tuntuu uskomattomalta olo - niin tuntuu nyt vielä kolmannellakin kerralla :D
DeleteSuloinen Fionn ♥
ReplyDeleteVoih, vatsatauti on todella kurja. Se vie voimat ihan kokonaan. Toivottavasti on jo parempi olo ♥
Nyt on jo aika normaali olo, mutta tosi pitkällinen tauti oli. Onneksi pikku-J säästyi oksuilulta, vaikka me muut tauti kävikin läpi :)
Delete