1.1.14

TAMMIKUU.

Jees, uusi vuosi on lähtenyt käyntiin vihdoinkin ja täällä hihhuloidaan viimevuoden tapaan pyjamassa nuhaneninä. Yhä edelleen siis ja huomenna ehkäpä sitten taivuttava ja suunnattava terveyskeskukseen katsastamaan ainakin kaikkien korvat :/

Pari vuotta sitten tein aina kuukausittain pieniä lupauksia taikka toiveita tulevalle kuukaudelle ja nyt ajattelin jatkaa samaa rataa. Ei se nyt niin vakavaa ole, jos ne ei toteudu, mutta on edes jotakin hyviä aikeita.
Boy is this the truth. #inspiration #motivation
kuva: Pinterest
Tässä Tammikuussa siis:

- jatkan tiukemman linjan vhh-ruokavaliota, mitä noudatin raskausaikanakin.
Ero miten hyvin voin ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen on aivan valtava. Elsi masu tosiaan reagoi ihan hirmuisesti aluksi papuihin ja linsseihin ja siksi välttelin niitä vähempien itkujen toivossa. Hyvin sujui, mutta pian jo skippasinkin ateriat leivänpalasilla, sillä aikaa kokata ei vain ollut Liamin palattua töihin. 
Olo on ollut väsähtänyt ja ärtyinen ja jopa masentunut - ruokavaliolla on niin suuri merkitys enkä halua olla tuo ihminen enään eli siksi tahdon jättää turhat hiilarit ja keskittyä kaviksiin, marjoihin, papuihin, linsseihin, pähkinöihin, siemeniin, hyviin luomukasvisöljyihin jne. kaloreita en aijo laskea yhäedelleenkään .

- liikkun 3 kertaa viikossa
Tämä on vain alku täydestä nollasta. Kuten jo sanoin, aika on kortilla ja esim. Lemppariini kuntosaliin minulla ei nyt ole aikaa eikä oikeastaan rahaakaan. Tämä alun liikunta tulee siis todenäköisesti olemaan reipasta vaunulenkkiä tai itsekseni sauvakävelemistä. Edes 3x45-60min per viikko. Kaikki extra tuohon päälle on boonusta.

- laitan myyntiin nettikirppareilla myytävät vaatteet. (muuttoon valmistautumista)
Minulla on raskausvaatteita, muutamat nahkakengät ja -kassit, lasten merkkivaatteita ja jopa hääpuku, mitkä kaikki pitäisi kuvata ja laittaa sopiviin paikkoihin myyntiin. Sen jälkeen pitäisi vielä varata itsepalvelukirppikseltä pöytä. Koska muutto voi tula lyhyelläkin varoitusajalla, on paras aloittaa downsizing nyr heti.

Vaikka mitä muitakin hyviä tavotteita olisi, mutta enempää en edes uskalla ajatella. Yritän vähentää myös kahvin juonnin 3-4 kupista päivässä yhteen, jos sillä olisi positiivinen vaikutus Elsin päiväuniin. Tai siis, että hän oppisi niitä nukkumaan. 

Bloggailu tulee jatkumaan melkoisen satunaisena kait. Olen vähentänyt ruutuajan minimiin lasten ollessa hereillä ja noista on hereillä joku ihan koko ajan :D Kaihoisasti odottelen aikaa jo, kun vauvalla on selkeämpi rytmi ja minulla olisi illala edes se yksi tunti omaa aikaa. Sitäkään en kyllä välttämättä viitsisi aina koneella viettää, vaikka blogin kirjoittaminen onkin itselle viihdettä. Ennen saatoin päivittäin tehdä tähän liittyviä juttuja poikien mentyä nukkumaan, mutta neitoseni yleensä nukahtaa vasta 22-01 välillä eli se aika on menyttä. 

Välihuomautus - herranjestas kahden lapsen kanssa oli HELPPOA :D :D :D

Ah, nyt kutsuu taas vauvan iltaruokailut ja velvollisuudet :)
Teittekö te sielä uuden vuoden lupauksia ja millaisia?
Sara xxx

16 comments:

  1. Omat uudenvuodenlupaukset liittyy toistaiseksi ruokavalion parantamiseen - ei sokereita sellaisia määriä kuin mitä syksyn mittaan tuli popsittua!

    Tsemppiä päiväunettoman vauvan kanssa! Meillä oli esikoisen vauva-aika juuri tuollaista, eli ei päiväunia kuin vartin pätkissä ja illalla nukkumaan puolen yön jälkeen. Mutta kyllä se rytmi sieltä löytyy vielä! Tsemppiä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos tsempeistä - tuota kunnon rytmin muodostumista mä kyllä odotan. Mutta jännä miten oli jo ehtinyt unohtua nämä vauvavuoden haasteet, vaikka edellisestä kerrasta on vasta vähän aikaa :D

      Tsemppiä myös sulle ruokavalion parantamiseen! Ei se helppoa ole, mutta onneksi hyvä olo kannustaa eteenpäin :)

      Delete
  2. Vaikka me oltiinki suunniteltu muuttoa ja pidemmän aikaan, niin se loppuunsa tuli 2 kk varoitusajalla. Onneksi oltiin jo alustavasti varattu kaikki ja kyselty hinnat, niin se ei ollut ihan kaaosta. Suosittelen tosiaan alkaa downsizemaan ihan koko asuntoa jo nyt. Nain taloa maitten välillä muuttaneena voin sanoa, että sitä kodin raivaamista ei voi tehdä liian aikasin. Kannattaa jo tosiaan nyt kattoa koko omaisuutta sillä silmällä, että mitä ilman en voi elää - tai mistä olen halukas maksamaan x-summan rahaa sen muuttamiseen. Me oltas haluttu kovasti ottaa esim. miehen mummon keinutuoli mukaan, mutta 300 punnan muuttokuorman hinnan nousu sai meidät toisiin aatoksiin. Me vielä muuttoa edeltävänä iltana jouduttiin ihan raakasti viemään kaksi autokuormallista tavaraa kaatopaikalla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Me ollaan jo tehty vähän mielessä listaa, mikä saa tulla mukaan ja mikä ei? Ruokapöydästä ja tuoleista soutaan ja huopaan, kun ne on niin rakkaat, mutta just tuo muuttokuorman hinta on niin valtava ettei mitään ylimääräistä viitsisi viedä. Toisaalta omat huonekalut tuovat kodin tuntua heti. Kauhean vaikeaa. Mitä muuttofirmaa te käytitte?
      Mä toivon, että me päästään kaikesta järkevästi eroon nyt jo ajoissa.

      Delete
    2. Kyllä meinaisin itkua vääntää joidenkin tavaroiden kanssa ku tuntu kauheelta, että piti niistä luopua. Me käytettin firmaa nimelta Excess. Muuttokuorma lähti maaliskuun puolessa välissä ja saapu päämääräänsä 1.5. 92 laatikon muutto maksoi muistaakseni kolmisen tuhatta vakuutuksineen. Itsellä sitä kodin tuntua oli heti, ku muutettiin mun nuoruudenkotiin. Mutta kyllä se teilläkin uusi paikka pian kodiksi tulee, vaikka ei huonekaluja vanhasta kodista oliskaan.

      Delete
    3. kiitti, kun viitsit jakaa tuon firman nimen :)

      Delete
  3. Ihanaa uutta vuotta teille ♥. Samankaltaisia lupauksia täällä, ruokavalion kohennusta ja liikkumisen säännöllisyyttä, ruutuajan vähentämistä unohtamatta ;).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuin myös Juuli!

      Mä toivon, että nämä mun lupaukset pitää. Kauheasti aiheuttaa päänvaivaa juuri tämä netin käyttö. Bloggailua en missään nimessä halua lopettaa, facen kautta pidän yhteyttä muualla asuviin sukulaisiin ja ystäviin, vaikka muuten en siitä perusta. Instagram saa tallentamaan sellaisia pieniä arjen hetkiä, mitä mielelläni katselen myödemminkin ja muistan paremmin. Miten osaisin tasapainottaa tuon kaiken järkeväksi?

      Delete
  4. Hyvää uuttavuotta sinnekin :) Hyviltä kuulostaa nuo lupaukset, vähän samantyyppisiä juttuja tavoitellaan täälläkin, ja varsinkin kodin raivaus on suunnitelmissa, vaikkei ollakaan muuttamassa. Kai. Teillä kolmen pirpanan kanssa varmasti on aika tiukilla, tsemppiä lupauksien pitämiseen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aika on todella tiukalla ja siksi mä yritän tän raivauksenkin suunnitella tällaiseksi asteittaiseksi, vaikka mielessä on jo ihan hyvin mikä saa lähteä ja minne :)

      Tsemppiä myös sun tavoitteisiin! Ja hauskaa uutta vuotta :)

      Delete
  5. Hyviä aikomuksia! Minustakin tuntuu siltä, että pääasia, ettei unohda yrittää aina tehdä pieniä muutoksia. Kun ei vaan luovuta, voi saada lopulta jotain aikaankin. :)
    Ruokavaliota muutan myös. Olisi mukava saada lisää jaksamista.
    Kahden lapsen äitinä todella oli helppoa! Kuopus nyt "jo" 1,5vee mutta aikaa ei ole: täyttä vauhtia klo 6-23 sitten olisi omaa aikaa. No! Aikansa kutakin.
    Jaksamista sinne!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No mä just ajattelin, että pikkuhiljaa. Nuo kaikki on sellaisia melkoisen mahdollisia suorittaa kunnialla. Ruokavalio on lähtenyt hienosti käyntiin, mutta ulkoilut on vielä nollassa eli huomenna pitäisi päästä laittamaan kinttua toisen eteen :D

      Huokaillaan Liamin kanssa vuorotellen, että tämä on nyt tätä ja toivottavasti jossain vaiheessa helpottaa. Ehkäpä sitten kun kuopuskin on siinä kolmen vuoden tienoilla???

      Jaksamista myös sulle ja tsemppiä! <3

      Delete
  6. Minullakin on ne tyypilliset ruokavaliolupaukset :) Olin niin hyvinvoiva, pirteä ja sitä rataa marraskuussa kun elin ilman sokeria joten samaa rataa mennään ainakin tammikuu. Kyllä se oma hyvinvointi on vaan korostunut lasten myötä. Jaksaa herätykset, kiireen, uhman jne. paremmin kun on ruokavalio ja liikuntapuoli kunnossa.

    Kodin raivausta täälläkin. En tiedä mihin tungen nuo kaikki henkkamaukka/Seppälä/Kappis ketjuliikkeistä ostetut vauvanvaatteet, huoh. Lähipiiriin putkahtelee vain poikalapsia eikä kukaan halua meidän pinkkejä potkupukuja :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se vain on niin totta, että koko perheen vointi on parempi, jos äiti pystyy ja jaksaa. Ainakin meillä. Eli nyt vaan siis hakusessa sitä oman hyvän olon priorisointia ja parempaa vointia :)

      Meillä on onneksi tulossa perheeseen yksi pienokainen toukokuussa eli sinne jatkavat matkaansa piekkuruiset vaatteet, kun ei noista alle 74cm bodeista ja pöksyistä kirpparillakaan tahdo päästä eroon. olipa joku hyväntekeväisyysfirma, joka ne suoraan lähettäisi tarpeeseen esim. Syyriaan.

      Delete
  7. Vitsit, väsynyt ja ärtynyt kulostaa niiiiin tutulta. Ja vielä enemmän tulen ärtyneeksi ja surulliseksi kun en saa ryhdistäydyttyä ruokavalion kanssa. Mulla on aina ongelmana se (tiedän, tekosyitä tekosyitä), että meillä on aina kotona leipää (vieläpä yleensä vaaleaa), pastaa ja kaikkia näitä mun muita addiktiota aiheuttavia kamaluuksi. Kun mies ei niistä kyllä luovu ja mä sorrun, aina. :/

    Voi että mä aina kyllä mietin että sä olet supernainen. Ja aina väsyneenäkin kuulostat kuitenkin pohjimmiltasi niin positiiviselta, se on upea piirre ihmisessä. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, supernainen :D en nyt sentään :) mutta yritän kyllä ajatella positiivisesti, vaikka se täällä suomessa on välillä vaikeaa.

      Ja mä todella symppaan tuota ryhdistäytymistä ruokavalion kanssa. Tämä on mullekkin oikeasti tosi 'epäluontaista', sillä tunnesyöminen on aina ollut suuren suuri haaste. En nyt siis tarkoita, että sulla on sitä just, mutta olotila leivän sun muun sokerin jälkeen on niin järkky. Yritys on kova, vaikka joulukuussa tulikin aika iso suistuminen kaidalta tieltä. Yritän nyt vain miettiä kovasti, että se on vain pieni töyssy matkalla.

      Delete